Hae
Metallisydän

Jalkatreeni lihakset kirjaimellisesti riekaleina

Viikko sitten tiistaina repesi oikea rintalihas penkkipunnerrusta tehdessä. Tangon alta pois vääntäytyessäni ja kotiin ajellessani ehdin jo pelätä pahinta, sen verran kova kipu rinnassa oli. Lääkäri kertoi kuitenkin huojentavia uutisia, rintalihas oli revennyt vain osittain, eikä leikkausta tarvittaisi. Rinta kuntoutuisi itsestään kuntoon määräämärrömällä aikavälillä ja sinäkin aikana saisi käydä salilla, kunhan pitäisi siellä vamman mielessä. Ensimmäisinä päivinä ei tullut mieleenkään suunnata salille, mutta eilen kävin ensimmäisen kerran haistelemassa salin ilmapiiriä ja kokeilemassa miltä se treenaaminen tuntuikaan. Ja mikäs olisikaan sen parempi tapa aloittaa kuin jalkatreeni?

jalkatreeni

Rintavamman syvempi olemus

Tuo revennyt rinta on mielenkiintoinen. Ensinnäkin se on paljon pulleampi kuin ehjä, johtuen siitä että katkenneet lihaksen osat ovat ”nipussa” rinnan kohdalla. Kuppikoko on siis oikeassa rinnassa paria kokoa aiempaa isompi. Sitä ei särje koko ajan, itseasiassa en ole paria buranaa enempää ottanut kipulääkettä koko viikon aikana. Kättä pystyy käyttämään lähes normaalisti, joskin varovasti. Imurointi ei oikein onnistu, eikä auton renkaiden vaihtaminen, mutta hampaat saa pestyä ja pyllyn pyyhittyä, ne kai ne tärkeimmät on…

Pystyn venyttelemään rintaa rauhallisesti mihin suuntaan vain, mutta jos menen lattialle makamaan, ojennan oikean käden suoraksi sivulle ja yritän nostaa sen sieltä rintarutistusmaisesti ylös, on kipu rinnassa niin kova, etten saa kyynerpäätä nousemaan lattiasta.

Mielenkiintoinen oli myös oikean olkavarren massiivinen mustelma. Rinnan puolella sitä ei ollut lainkaan.

Rintavammaisen jalkatreeni

Eilen tosiaan uskaltauduin tuon rintani kanssa salille. En kuitenkaan penkkiä lähtenyt tekemään, vaan pidin turvallisimpana treenata jalkoja. Jalkatreeniäkin oli hieman sovellettava, tankoa en uskaltanut niskaani nostaa, vaan pysyttelin laitteilla treenaamisessa.

Vaakaprässi tuntui kaikkein turvallisimmalta ja niinhän se sujuikin varsin kivuttomasti. Siitä siirryin sujuvasti hackiin, johon en lähtenyt kiekkoja nostelemaan, vaan eristin liikkeen etureisille viemällä jalkaterät ihan levyn alareunaan. Jos ette ole kokeilleet, kokeilkaa ihmeessä!

Loppuun astelin askelkyykkyä useampia sarjoja käyttäen lisäpainona painoliiviä niskan taa nostettavan tangon tai käsissä roikotettavien käsipainojen sijaan.

Mukavalta se treenaaminen tuntui, vaikka hiukan puolivaloilla ja varovasti soveltaen treenasinkin.

Mitäköhän kivaa sitä keksisi seuraavalle treenikerralle 🙂

Yksi kommentti

  1. JP kirjoitti:

    Kappas, kohtalotoveri.

    Itse onnistuin vipunostopunnerrusta tehdessäni repimään rintalihakseni, kiertojäkalvosimeni ja hauislihakseni viikkoa aikaisemmin.

    Kunnon lämmittely pohjalla ehdin jo joitakin toistoja 40kg käsipainoilla tehdä, mutta sittenpä kuului rintalihaksesta naps! Ja paino vilahti iloisesti pääni ohitse kammeten mennessään olkapään sijoiltaan, repien kiertäjäkalvosimen ja hauislihaksen.
    Myöhemmin tomun laskeuduttua rinta-olkapääalue MG-kuvattiin ja kuvissa ei onneksi näkynyt olevan muuta kuin revennyttä lihaa siellä ja täällä, mitään ei ollut kuitenkaan poikki ja veitsen alle joutuminen vältettiin.

    Nyt luultavasti mennäänkin hetki aerobisella ja jumpalla, jos oikein käsitin niin varsinkin kiertäjäkalvosimen kuntoutuminen vie hetken.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *