Hiihtoloma on nyt takana ja vaikka hiihdettyä ei tullutkaan, oli silti mukava loma. Monenlaista touhuiltiin perheen parissa, lähinnä kotosalla ja ulkoillen, mutta käytiin myös Muumimaailman taikatalvessa. Tällä kertaa reissuun loi pientä haastetta Sarin halu pysytellä tarkasti kiinni ruokavaliossaan. Asiaa jonkin verran pohdiskeltuaan Sari päätti kysäistä valmentajilta lupaa hiukan vapaampaan syömiseen reissupäivän aikana. Lupa irtosi ja samalla sovittiin että Sari laittaa syömisensä ylös ja sitten valmentaja antaa oman analyysinsä miten homma sujui, millaisia valintoja Sari päätyi tekemään ja miten makrojen kävi…

Aamupala kotona

Aamulla herättiin normaaliin aikaan, mikään kiire lähdölle ei ollut, sillä koko päiväksi oli luvattu suhteellisen kireää pakkasta ja suunnitelma olikin saapua Muumimaailmaan siinä puolen päivän aikaan kun aurinko jo lämmittää ja ulkona on hieman lämpimämpi.
Aamupala syötiin siis kotona ja se oli ihan ruokavalion mukainen. Eli kaurapuuroa, kananmuna, kaurakakkoa, kalkkunaleikettä ja tomaattia.

Pieni välipala perille päästyä

Suunnitelman mukaisesti perillä oltiin puolen päivän aikaan, jolloin Sari myös söi pieneksi välipalakseen banaanin, jotta energiaa riittäisi Muumien tervehtimiseen ja Muumilaaksossa hyörimiseen. Banaanin syöminen tässä välissä oli ihan suunitelmallinen juttu ja se olikin tarkoitus jättää pois iltapalasta, joten makroissa pysyttiin edelleen…

Muumien halailua ennen ruokaa

Me käytiin Muumilaakson taikatalvessa viime vuonnakin hiihtolomalla ja jos Emilia silloin jo oli innoissaan Muumeista, nyt mentiin siitäkin yli. Oli mahtavaa nähdä miten Emilia nauraen juoksi Muumihahmon luota toisen luo kädet suorina valmiina halaamaan.

Viime talvena Haisuli oli jossakin määrin jännittävä hahmo, eikä Emilia uskaltanut oikein mennä Haisulin lähellekään, mutta tänä vuonna Haisuli oli oikeastaan se kaikkein kiinnostavin tyyppi, jota piti päästä tapaamaan useampaankin kertaan.

Ruokailu noutopöydässä

Muumimaailmassa ruokaileminen on tällaiselle ruokavaliolla olevallekin tehty suhteellisen helpoksi, pizzan ja hampurilaisten lisäksi kun löytyy ihan normaalia kotiruokaa tarjoava noutopöytäkin. Siitä Sari sitten kasaili itselleen kuvan mukaisen annoksen ruokaa…

Annos sisälsi Sarin arvion mukaan pastasalaattia noin 50 g, kolme aurikokuivattua tomaattia, couscousia noin 100 g, fetajuustoa noin 20 g, porsaanlihaa noin 100 g, nyrkillisen kasviksia, nyrkillisen salaattia ja yhden kananmunan.
Tässä pyrittiin siis edes suurin piirtein samoihin makroihin kuin ruokavalion normiruuissa, saa nähdä miten meni valmentajien mielestä…

Hiukan lisää Muumeja ja kohti kotia

Ruuan jälkeen palattiin vielä tapaamaan Haisulia ja muita Muumihahmoja ennen kotiin paluuta. Oli mahtavaa seurata sitä lapsen riemua, jonka esimerkiksi Muumien kanssa tanssiminen tai Nipsun syliin pääseminen sai aikaan. Vaikka Muumimaailman liput aika suolaisen hintaiset ovatkin, oli ne jokaisen sentin arvoiset.

Paluumatkalle lähdettäessä oli nälkä taas päässyt yltymään sen verran, että Sari päätti ottaa ilon irti luvasta syödä vapaammin ja nautiskeli autossa proteiinipatukan. Nautinto tosin olisi varmasti ollut suurempi jos patukka ei olisi ollut niin jäässä että hampaat meinasivat katketa…

Päivän toinen ruoka

Paluumatkan edetessä oli päivän toisen ruuan aika ja se meni taas tutusti ruokavalion mukaan, Sarioli nimittäin tehnyt itselleen ruokavalion mukaisen smoothien mukaan kylmälaukkuun (Herkullisen näköistä vai mitä?)

Iltapala kotona

Iltapala syötiin tuttuun tapaan kotona ja se oli jälleen myös täysin ruokavalion mukainen. Sari muisti jopa jättää siitä pois banaanin, jonka söi Muumimaailmaan saapuessamme.

Siinä ne syömiset, mitä sanoo valmentaja?

Reissun jälkeen Sari laati tunnollisesti valmentajilleen Ringa Ruisniemelle ja Jani Sukevalle raportin syömisistään. Sari kertoi jopa kahvin kanssa syömästään Marie-keksistä…

Tässä Ringan viiltävä analyysi Sarin syömisistä:

Sari korvasi yhden aterian ruokavaliosta reissussa, mikä onnistui hyvin. Oleellista on että proteiinia tulee aterialle tarvittava määrä ja energiamäärä on lähellä samaa kuin mitä korvatussa ateriassa muutoinkin olisi tai mikäli aterian kalorit heittäisi merkittävästi, tulisi se kuitenkin huomioida päivän kokonaisenergiamäärässä. Päivän reissulla ei kuitenkaan ole niin tärkeää, että korvaa ruoan ihan tarkasti vaan heittoa kaloreissa voi mainiosti tulla esim. 10-20%:kin.
Sarille tuli reissussa myös toinen ateria, joka olikin ihan ruokavalion mukainen. Hän oli ottanut sen ilmeisesti mukaansa, koska näin oli helppo pysytellä kaloreissa ja smoothie kulki helposti mukana ja on vielä erinomaisen hyvääkin syötävää ?
Proteiinipatukka tuli ilmeisesti otettua pikkunälkään, joka sekin ihan ok, vaikkei sille tarvetta olisi ollutkaan ? Marie- keksi ei varmaan pikkunälkäänkään ole auttanut, joten se taisi mennä ihan keksinälän piikkiin ?
Reissussa siis pienellä suunnittelulla saa hyvin toteutettua ruokavaliomallin mukaista syömistä, joka tukee omia tavoitteita. Kokonaisuus ratkaisee, joten pienet heitot silloin tällöin tapahtuvissa reissupäivissä ei haittaa yhtään mitään. Päinvastoin, välillä ne voi tuoda mukavaa vaihtelua, johon oma mielikuvitus arjessa ei riitä. (Tai laiskuus ruoanlaitossa estää ja tällä en viittaa tietenkään Sariin ?)
Vaikuttaisi siis siltä, että reissupäivän syömiset meni ihan hyvin ja vastaavia reissuja voidaan aivan hyvällä omallatunnolla tehdä jatkossakin 🙂

Jokainen isä ja äiti tietää miten paljon tilaa pieni lapsi voi sängystä viedä. Jokainen tietää miltä tuntuu nukkua ihan sängyn reunalla ja silti saada kantapäästä ohimoon keskellä yötä. No jos ei jokainen, niin minä ainakin tiedän ja nyt se sai riittää. Meille hankittiin isompi sänky, sillä koolla todellakin on väliä!

Koolla on väliä

Meillä oli ihan tavallinen 160 cm leveä jenkkisänky. Se oli juuri sopivan jämäkkä ja siinä oli todella hyvä nukkua, aina silloin kun siinä mahtui nukkumaan. Tilanpuute oli ihan jokaöinen ongelma, sillä meidän pieni kolmevuotias siirtyy ihan joka yö nukkumaan isin ja äidin väliin. Loogisesti laskien se tarkoittaisi, että jokaiselle olisi nukkumatilaa noin 53 cm. Oikeastaan voisi kuvitella, että kun yksi nukkujista on vasta hyvin pieni lapsi, olisi aikuisille nukkumatilaa jopa 60 cm molemmille. Turha luulo. Me nukuttiin molemmat noin 30 cm leveällä kaistaleella sängyn reunoilla vähintään yksi raaja sängyn ulkopuolella roikkuen prinsessan vedellessä sikeitä äksänä keskellä sänkyä. (Huomasitte varmasti lihavoitujen sanojen olevan menneessä aikamuodossa…)

Nyt on tilaa nukkua!

Nyt meillä nukutaan kuin kuninkaat. Nyt meillä on 210 cm leveä sänky ja jokaisella runsain määrin nukkumatilaa. Täytyy myöntää, että kun ideaa valtavan kokoisesta sängystä ensikertaa Sarille esitin, sain vastaukseksi naurahduksen, mutta ei siinä mennyt kuin pari sängyn reunalla nukuttua yötä kun Sari kummasti alkoi olla ehdotukseni kannalla. Niinpä lopulta asiat etenivät siihen pisteeseen, että meillä on nyt uusi sänky ja voin suoraan sanoa, etten ole pitkiin aikoihin nukkunut niin hyvin kuin parina viimeyönä.

Kun sänky viikolla kannettiin makuuhuoneeseen, oli se jotenkin epätodellisen näköinen. Se oli jotakuinkin ruokapöytämme korkuinen ja täytti melkein koko makuuhuoneen. Taas sain osakseni naureskelua, mutta makuuhuoneen uudelleen järjestelyn jälkeen ollaan molemmat todella tyytyväisiä muutokseen. Omaa sydäntäni hieman särkee, sillä jouduin luopumaan osasta elokuva- ja sarjakokoelmaani tilanpuutteen vuoksi. Se on kuitenkin pieni hinta kunnon yöunista.

Jos kiinnostaa ostaa huippuleffoja ja sarjoja DVD tai BluRay muodossa, kannattaa laittaa mailia jari.autere@gmail.com 😉

Tämän uuden sängyn myötä olen kuitenkin taas entistä vakuuttuneempi siitä, että koolla todellakin on väliä.

P.S. Jarin farkut ja Sarin farkkupaita ovat peräisin House Of Brandonista, mistä saa vielä ainakin tänään kaikki tuotteet osta kolme, maksa kaksi -tarjouksella käyttämällä koodia CHOOSE3 (edullisin ilmaiseksi) Käyhän tsekkaamassa ja nappaamassa omasi!