Perheloma Turkissa osa 4 – Kotimatka ja paluu arkeen

Viikko Turkin auringossa perheen kanssa on nyt takana. Aiemmissa postauksissa olen kertonut menomatkasta, loman sisällöstä ja hiukan sen fitness-kuvioista. Vaikka onkin niiden kautta ollut hienoa elää uudelleen tuota aikaa auringossa, on nyt aika palata arkeen myös näiden blogipostausten myötä…

Kotimatka

Jos menomatkalla herääminen oli epäinhimilliseen aikaan, en tiedä millä nimellä tätä paluumatkan heräämistä pitäisi kutsua… Meidän bussikuljetus lentokentälle nimittäin lähti hotellilta yöllä kello 02. Se tarkoitti sitä, että vaikka kuinka ajoissa yritettiin mennä nukkumaan että ehtisi edes hiukan nukkua, jäi unen määrä ihan olemattomaksi. Jonkin verran sitä joutui silmiä hieromaan kellon soittaessa, enkä ole ihan varma kuinka moni meistä oli kunnolla hereillä bussiin noustessakaan.

Vaikka kuinka itse kukin yritti nukkua erilaisissa mahdollisissa paikoissa (bussissa istuessa, lentokentällä jonottaessa, lentokoneessa…), oli tämä yli 12 tunnin matkustaminen aikamoinen koettelemus, eikä matkan varrella vältytty kiukkupuuskilta (Emilia) tai kärttyilyltäkään (isi).

Lopulta kuitenkin päästiin onnellisesti kotiin ja saman tien laitettiin sauna päälle. Siinä saunassa istuessa ja löylyä heittäessä tuli kyllä hiukan kyseenalaistettua omaa täysijärkisyyttä. Juuri sitä oli hikoiltu etelän auringossa viikon verran, mutta heti kotona piti päästä saunaan hikoilemaan lisää… No käänsin sen hyvin nopeasti hulluudesta isänmaallisuudeksi.

Paluu arkeen

Paluu arkeen tapahtui vielä samana iltana työpuhelimen avatessa… Watsapp-sovellus muuten näyttää korkeintaan 999 saapunutta viestiä aloitusnäytöllä. Sähköposteja ei onneksi ollut tullut ihan yhtä paljon…

Loma oli todella tervetullut hengähdystauko arjen sykkeeseen, mutta on se jotenkin taas mukava myös sukeltaa takaisin tuttuun stressaavaan ja kiireiseen arkeen…

Minneköhän sitä varaisi seuraavan matkan…

To be continued?