Tunarit salilla

Jokaisella salilla on omat tunarinsa, ne jotka kompuroi juoksumatolla, kaataa kyykkyhäkin tai jotenkin onnistuu tiputtamaan kaikki käsipainot yhtäaikaa koko telineestä. Tällä kertaa ei kuitenkaan ole kyse noista onnettomista huonon tuurin omaavista kömpelyksistä. Ei, vaan tällä kertaa nostetaan esiin ne melonit kainaloissa kulkevat tunarit, jotka luulevat olevansa salin kovimpia kundeja…

Te tiedätte kyllä tämän porukan. Ne on niitä tyyppejä, joiden ego on isompi kuin kaikkien muiden yhteensä, niitä jotka lataa tankoon aina enemmän painoa kuin jaksavat oikeasti nostaa ja riuhtovat tai rimpuilevat liikkeet tästä syystä täysin väärin ja pahimmillaan itselleen vaarallisesti. Jos joku tekee mavea kahdella sadalla, on näiden urpojen pakko tehdä 210 kilolla vaikka henki menisi…
Tunarit salilla
Jokaisella salilla on omat saliurponsa, jotka heijaavat aivan liian isoilla painoilla ”hauiskääntöjä” (useimmiten kyykkyhäkissä) niin että selkänikamat ovat varmasti hauista suuremmalla rasituksella tai kyykkäävät kyykkyjä joiden syvyys on senttejä, ei kymmeniä senttejä. Ja sarjan jälkeen olo on kuin Colemanilla, ”light weight beibe!” Samat tyypit lataavat jalkaprässiin kaikki salin kiekot ja nitkuttavat muutaman sentin liikeradalla tai kiskovat ylätaljassa valtavilla painomäärillä hartioiden hipoessa lattiaa. Yksinkertaisesti aivan päin helvettiä.

Jos näille tyypeille uskaltaa varovaisesti huomauttaa tekniikasta tai ehdottaa korjausta, saa saman tien kuulla saarnan siitä, miten ”isoilla painoilla rakennetaan isot lihakset” tai ”tää toimii mulla paremmin näin”. Vanhemmilta oman elämänsä Arnoldeilta tulee faktaa siitä miten ”Virtasen Ranekin aikoinaan treenasi kovaa ja isoilla painoilla ja se sentään kävi vuonna kasiviis kisoissakin. Kyllä se tietää.” Mainitsematta jätetään että Rane on ollut liikuntakyvytön vuodesta ysikaks kun välilevy ampui salin katosta läpi mavea tehdessä.

Hyvin usein tällaisissa tapauksissa taustalla on trauma siitä, kun treenikaverit ovat kehittyneet kyseistä yksilöä paremmin. Silloin tilannetta on lähdetty tasapainottamaan lisäämällä painoa tankoon vaikka väkisin, oikean suoritustavan kustannuksella. Vastoin näiden kuntosalien spedejen käsitystä, ei sillä riuhtomisella kyllä voimat kasva. Eikä ne kaikki muut treenaajat tuijota ihaillen, vaan huvittuneina…

Vaan eihän nämä jääräpäät sitä tajua. Samaa touhua jatketaan hautaan asti. Tai ainakin siihen saakka, kunnes käy kuten Ranelle, jos ei sitten muut paikat petä ennen.
Mutta ei siinä mitää, en minä tuomitse. Jokainen treenatkoon tyylillään…