Kuinka paljon rahaa tarvitaan elämiseen?
7
Otsikon kysymys on noussut keskustelun aiheeksi tällä viikolla kansanedustaja Susanna Kosken ja pitkäaikaistyötön Anna-Maija Tikkasen Ylellä käymän keskustelun myötä. Tuossa keskustelussa oli edustettuna kaksi ääripäätä, toimeentulotuella elävä pitkäaikaistyötön ja hyvätuloinen kansanedustaja, joista kumpikaan tuskin täysin pystyy edes kuvittelemaan millaista elämää toinen elää.
Kummallakin on varmasti jonkinlainen aavistus toisensa elämästä. Tikkanen voi vain haaveilla Kosken tulotasosta ja sen tuomasta taloudellisesta turvallisuudesta, jopa arjen yleellisyydestä. Koskella taas voi olla pieni aavistus siitä, millaista olisi kituuttaa toimeentulotuella. Kumpikaan kuitenkaan ei todellisuudessa osaa kuvitellakaan millaista toisen todellisuus on.
Tikkanen oli aiemmassa tapaamisessa haastanut Kosken kokeilemaan elämää toimeentulotukea vastaavalla rahasummalla. Koski ei ollut lopulta siihen lähtenyt, koska kulurakenne on täysin erilainen. Eihän siinä mitään järkeä olisi ollutkaan, onhan Kosken elämässä arjen kiinteät kulut jo varmasti reilusti enemmän kuin toimeentulotuen euromäärä. Mielestäni se on täysin ymmärrettävää, onhan Koski varmasti sovittanut arjen menonsa tulojensa mukaan.
Väitän, että yhtä haasteellista, vaikkakin toisella tavalla, olisi ollut Tikkasen yhtäkkiä hypätä kuukaudeksi elämään Kosken varallisuusluokan mukaan ja yhtä epärealistisen kuvan siitä olisi saanut jos Tikkasella omalla arjen kulurakenteellaan olisikin yhtäkkiä ollut käytettävissä moninkertainen summa rahaa.
Vaikka tällaiset kokeilut olisikin toteutettu, ei kummallakaan olisi kokeilujakson jälkeen ollut yhtään sen realistisempi kuva toisensa arjesta kuin aiemminkaan.
Kuinka paljon rahaa tarvitaan elämiseen?
Vastaus kysymykseen riippuu lähtökohdista. On olemassa tietyt perustarpeet, jotka jokainen ihminen tarvitsee elääkseen. Kodin jossa asua, vaatteet jotka pukea päälleen ja ruokaa jota syödä nyt vähimmillään.
Jo nämä kolme perustarvetta saattavat muodostaa hyvin erilaiset kustannukset. Vuokrayksiössä asuminen pienellä paikkakunnalla maksaa pienen murto-osan siitä mitä suuressa asunnossa asuminen pääkaupunkiseudulla. Merkkivaatteet maksavat moninkertaisesti halpoihin perusvaatteisiin verrattuna ja ravintolan ruoka-annos eineksiin verrattuna. Varmasti suurin osa valitsisi suuren asunnon, merkkivaatteet ja ravintolaruuan, vaan aika harvalla on siihen mahdollisuus.
Elämä on siitä paskamainen homma, että se ei ole koskaan reilua. Me saamme jokainen jo syntyessämme erilaiset pelimerkit tähän elämään. Toinen syntyy täysin terveenä kun toisella saattaa olla jo syntyessään elämää rajoittavia sairauksia. Pelimerkkien epätasainen jakaantuminen jatkuu koko elämämme ajan, toinen on sosiaalinen ja lahjakas koulussa ja etenee opiskeluissaan kun toinen taas syrjäytyy jo ala-asteella. Toisesta saattaa tulla hyvätuloinen kansanedustaja ja toisesta pitkäaikaistyötön, syystä tai toisesta. Ja sitten on aina olemassa myös se jokerikortti, se johon kukaan ei pysty itse vaikuttamaan, eli sairastuminen. Koskaan emme voi esimerkiksi tietää milloin ja keneltä se verisuoni päästä napsahtaa ja pelimerkit leviää pitkin lattiaa.
Kuinka paljon rahaa tarvitaan elossa pysymiseen?
Jos otsikon kysymystä pohditaan kaikkein raadollisimmillaan, voi sen tulkita tarkoittavan, paljonko rahaa tarvitaan hengissä pysymiseen. Se ei ole suuri summa ja sen ovat jotkut viisaat (hyvätuloiset kansanedustajat?) jossain päättäneet olevan tuo toimeentulotuen summa. Se takaa ehkä juuri sen hengissä pysymisen, mutta ei paljoa enempää. Se onkin varmasti oikea summa ihmisille, joilla ei ole kiinnostusta tai halua tehdä työtä ja sitäkautta parantaa toimeentuloaan. Se on kuitenkin valitettavan vähän sille, joka kaikin keinoin pyrkii parantamaan toimeentuloaan maksaakseen vaikkapa lapsensa harrastuksen, mutta ei siihen pysty esimerkiksi sairauden vuoksi.
Ne sairaudet ja niiden tuomat elämän haasteet ovatkin niitä rajoitteita, joiden kanssa elämistä mielestäni Kosken kannattaisi kokeilla ennemmin kuin toimeentulotuella elämistä. Ne tuovat varmasti paljon realistisemmin esiin sen elämän karikkoisen puolen. En väitä että kansanedustajan elämä on ruusuilla tanssimista, mutta ei se sitä ole kyllä siellä toisessa ääripäässäkään.
Ylen video löytyy TÄÄLTÄ
Viimeiseen kappaleeseen lisättäköön koulutetut ihmiset, jotka eivät onnistu saamaan työtä etsimisestä huolimatta. Siinä kohtaa 490e eläminen tuntuu ikävältä, kun halua ja osaamista parempaan olisi. Tämä harvemmin on yksilön vika sen enempää kun sairastuminenkaan, Suomi on täynnä korkeakoulutettuja työttömiä.
Jos joku oikeasti haluaa sossurottailla elämäntavakseen niin fine, so be it ja hyvä vaan kun eivät tuki rekrymarkkinoita oikeasti motivoituneiden hakijoiden tiellä. Harmillista vaan kun usein(en viittaa sinuun nyt) tulee itse niputetuksi samaan porukkaan.
Mielestäni tämä Kosken lynkkaus mediassa on mennyt jo aivan överiksi. Mitä niin pahaa hän tuossa haastattelussa teki tai sanoi että tällaiseen joukkolynkkalseen on oikeus? Miten hänen olisi tullut toimia? Hän ei yksin ole ollut tekemässä päätöksiä vähävaraisten tuista. Itse kahden lapsen yksonhuoltajana ja opiskelijana saan 10€kk toimeentulotukea. Voisinko nyt sitten ruveta kertomaan ympäriinsä että me elämme 10€:lla? En koska kukaan työtön tai opiskelija ei saa pelkkää toimeentulotukea. Sen lisäksi tulee esimerkiksi työmarkkinatuki n600€/kk vähintään, asumistuki joka on melko iso siivu vuokrasta jos vaan asuu kohtuu hintaisesti vuokralla, lapsilisä 150€kk per lapsi, elatustuki min.150€kk per lapsi. Plus että toimeentulotuki kun on myönnetty saa sairaalamaksut ym+reseptilääkkeet ”ilmaiseksi”.
Tämän Tikkasen sairauksiin en ota kantaa enkä tiedä mikä on syy siihen että hän ei eläkkeelle ole päässyt, mutta jos joku koittaa tarjota hänelle keinoja luovuttamisen sijaan on se yhtä äkkiä maailman suutin rikos?
Ei tuota 490e kaikille makseta, se on summa joka on jäätävä käteen vuokran, veden yms pakollisten jälkeen. Eli jos työmarkkinatuen ja asumistuen jälkeen erotus on pienempi kuin tuo 490e, loppu maksetaan toimeentulotukena.
Juuri näin, tietty laskennallinen minimisumma kuukaudessa sama kaikille tukia saaville. Mutta herkästi sai tässä haastattelussa sen kuvan että tuo toimeentulotuki on ainut tuki minkä hän yhteiskunnalta saa.
Mun mielestä on väärin ja virheellistä journalisointia, että väittää jonkun elävän 490 eurolla kuussa. Kukaanhan ei siihen pysty… Paitsi opiskelijoiden pitäis pystyä 😉 ja sitte opiskelijoita rangaistaan, kun tekevät töitä vaikka valmistuisivat ajoissa. Miksei sillon myös työttömyystukea saisi pienentää, jos tekee töitä? Toki se ei oo siiihen työntekoon kannustavaa. Mut opiskelijalla on halu tehä töitä, koska opintotuki on noin pieni ja sillä ei oikeesti pärjää jos ei halua ottaa lainaa elämiseen. Jos työttömyystuki ois vielä pienempi niin oiskohan sit osalla halua tehdä töitä? En todellakaan väitä, että kaikki pystyis tehä töitä, mut kaikki työttömät ei vaan oo sairaita. Omn alan töitä ei varmasti kaikille oo tarjolla ja se pitää hyväksyä. 🙂 Varmasti osan kohalla asennemuutostakin tarvisi sitä on aivan turha kenenkään kiistää ja siihen jos johonki pitäis puuttua. Kaikki työttömät ei vaan yksinkertaisesti haluais mennä töihin! Tiedän useita semmosia tapauksia ja olen varma, että niin tietää moni muukin! Mutta niin pointti oli se, että 490 euron päälle tulee vaikka ja mitä muita tukia 🙂 Voi nousta helposti työttömän tuet siihen summaan mitä joku työllään ansaitsee. Mut en oo kateellinen kyllä todellakaan työttömille. Ite oon tehnyt jos jonkunlaista hommaa lehdenjaosta lähtien (sitä muute on melkeen aina tarjolla mut toki sitä ei sairaana pysty tekemään).
Totta? ja jos 490 jää jollekkin rahaa tekemättä mitään niin pitäis olla kiitollinen ennemmin kuin narista. Monella työssäkäyvälläkään ei tosiaan jää ns.käyttörahaa kuukaudessa menojen jälkeen tuon enempää.
Niitä elämäntapatyöttömiä riittää tässä maassa ja enempi syyttäisin heitä järjestelmän tiukkuudesta kuin yhtäkään veroja maksavaa yksilöä.
Ja en siis aikaisemmalla komentillani viitannut sinun kirjoitukseen vaan yleisesti tähän vellovaan keskusteluun lehdissä ja somessa?