Haastattelussa valmentaja Jani Sukeva

Muutama vuosi sitten tein blogiin useampia haastatteluja erinäisistä body-genren taustavaikuttajista ja muista motivoivista tyypeistä. Nyt aloitetaan nuo haastattelut uudelleen. Ihan ensimmäiseksi haastateltavaksi joutui toinen Sarin valmentajista ja WellGo Training Centerin omistajista, Jani Sukeva.

Moikka Jani, kerroppa meille ihan aluksi kuka olet

Olen Jani Sukeva, porilainen 35-vuotias valmentaja / kuntosaliyrittäjä. Itse olen treenannut lähes koko ikäni ja viimeisen viisi vuotta olen tehnyt Personal trainerin työtä. Reilut pari vuotta sitten avasimme myös oman kuntosalin, WellGo Training Centerin Poriin.

Olet treenannut lähes koko ikäsi, kerro hieman enemmän treenihistoriastasi

Oikeastaan voisi sanoa, että olen aina halunnut lihaksia. Jo lapsena ihailin Arnoldia ja katselin hänen elokuviaan. Taisin olla ala-asteella kun sain ensimmäiset käsipainot, joilla treenasin kotona. Silloin yhdellä kaverilla oli kotona punnerruspenkki, jota tuli myös käytettyä. Oman penkkipunnerruspenkin sain ostettua kahdeksannella luokalla pitkällisen säästämisen jälkeen. Siitä alkoi tosissaan treenaaminen, joka jatkuu edelleen.

Minulla oli tuolloin yläaste-iässä Weiderin kirja, jossa oli miesoppilaiden ihannemitat. Joka viikko mitattiin oliko hauis tai reiden ympärys kasvanut ja kai sitä kehitystäkin tuli. Nuo ihannemitat taitaa tosin olla edelleen saavuttamatta 😀
Ensimmäisen varsinaisen salikortin hankin vuonna 1998, joten ihan oikeaa kuntosalitreeniäkin on takana jo 20 vuotta.

Olet kilpaillut CBB:ssä, kerro siitä hiukan

Kipinä kilpailemiseen on oikeastaan Utti Hietalan ansiota, tai syytä, miten sen sitten ajatteleekin. Seurasin Uttia Pakkotoisto –forumilla sekä hänen blogia ja videoita ihan alusta asti ja Utti on toiminut minulle aina sinä suurimpana esikuvana ja motivaattorina. Vuonna 2006 olin katsomassa Utin ensimmäistä kisaa ja viimeistään silloin tiesin myös oman lajini olevan CBB ja asetinpa kisatavoitteenkin vuodelle 2009.

Pari vuotta se siitä venähti, oikeastaan ihan uskalluksen puutteen vuoksi, mutta vuonna 2011 kilpailin ensimmäisen kerran voittaen tulokassarjani ja tullen SM-kisassa kolmanneksi heti Utin jälkeen. Samalla täyttyi se suurin tavoitteeni, joka oli näyttää sille että kuulun samalle lavalle Utin kanssa.

Samana vuonna kilpailin myös PM-kisoissa sijoittuen kuudenneksi. Utti voitti silloin tuon kilpailun.

2013 kilpailin seuraavan kerran. Karsinnoissa olin silloin viides ja kolmen viikon kuluttua SM-kilpailussa kolmas. Kuntoa sain parannettua huomattavasti tuossa kilpailujen välillä ja tuolloin SM-kilpailussa olin elämäni (toistaiseksi) parhaassa kunnossa ja todella tyytyväinen suoritukseeni.
2013 kilpailin taas myös PM-kilpailussa sijoittuen tällä kertaa kolmanneksi.

Kerrohan meille, joilla ei kilpailemisesta kokemusta ole, mikä siinä kilpailemisessa on parasta

Melkeinpä sanoisin, että kilpailemisessa parasta on itsensä alttiiksi laittaminen vertailulle. Se nimittäin vaatii melkoisesti rohkeutta. Kuka tahansa voi kokea olevansa iso salilla punnerrellessaan huppari päällä, mutta todellisuus lavalla pelkissä posehousuissa saattaa yllättää ja tuon itse luodun rajan ylittäminen on myös se paras juttu kisaamisessa.

Entäs mikä on kisaamisessa kaikkein pahinta

Ei kai siinä mikään niin pahaa ole, mutta ehkä raskainta on kisadieetin loppu ja sen yhdistäminen normaalielämään. Siinä riittää haastetta 🙂

Olet tehnyt Personal Trainerin työtä jo yli viisi vuotta, mikä sai lähtemään valmennushommiin?

Kyllä se oli tuo Ringa, joka minut siihen sai lähtemään. Ringa on tehnyt Personal Trainerin työtä paljon minua pidempään ja tuolloin viisi vuotta sitten lähdin ikään kuin vahvistukseksi mukaan ja sille tielle jäin.

Personal trainerin työssä minua kiehtoo asiakkaiden kokemat onnistumiset, oli se sitten oikean kyykkytekniikan löytäminen tai painonpudotuksen onnistuminen tai mitä tahansa mitä ollaan asetettu tavoitteeksi.

Kerro itsestäsi valmentajana

Pääperiaatteitani valmentamisessa on ratkaisukeskeisyys, tavoitteiden asettelu sekä luonnollisesti tulokset. Koen tärkeäksi asettaa tavoitteen, oli se sitten mikä tahansa kiinteytymisen ja kilpalavan väliltä. Tuota tavoitetta kohti lähdetään työskentelemään ja jos jokin ei toimi, se korjataan, oli kyse sitten kyykkytekniikasta tai ruokavalion muokkaamisesta. Kun yhdessä työskennellään, lopulta saavutetaan myös asetettu tavoite, jolloin voidaan lähteä miettimään seuraavaa tavoitetta.
Kaikkien ei tarvitse olla kilpaurheilijoita, vaan uskon ihan jokaisen ihmisen saavan hyötyä vastusharjoittelusta sekä terveellisen ruokavalion noudattamisesta. Ihminen on luotu ponnistelemaan ja liikkumaan, tekemään fyysistä työtä. Arki ei haasta meitä enää samalla tavalla fyysisesti kuin ennen ja siksi meidän pitääkin pitää huolta kunnostamme harrastamalla.

Teillä on oma kuntosali, WellGo Training Center, mistä idea omaan kuntosaliin sai alkunsa?

Kyllä tämä kuntosali on saanut alkunsa ihan Ringan jääräpäisyydestä 😀 Ei vaan, se on tietyllä tavalla luonnollinen jatkumo Personal Trainerin työlle, jota on paljon helpompi ja luonnollisempi tehdä omalla salilla.
Ringalla oli ollut ajatus ja itseasiassa liiketoimintamalli olemassa jo muutaman vuoden ennen kuin WellGo Training Center alkoi todella konkretisoitua. Ensin tarvittiin paljon suunnitelmia ja laskelmia, itse kuntosalin fyysinen rakentaminen kesti noin viisi kuukautta ja loppuvuonna 2015 vietettiin avajaisia.

Onko sulla Jani esikuvia?

On tottakai, Arnold oli ehkä esikuva silloin lapsuudessa, nykyisin kutsuisin näitä tyyppejä enemmänkin motivoiviksi henkilöiksi.
Selkeä ykkönen on jo aiemmin mainitsemani Utti Hietala, jonka uraa olen seurannut hyvin tiiviisti ihan alusta asti. Voi melkein sanoa että olen imenyt Utista oppia itseeni roppakaupalla. Utti on henkilö, joka minut aikoinaan sai innostumaan CBB:stä ja toi esiin sen tarkkuuden. Utin määrätietoisuus ja systemaattisuus vetosi minuun alusta asti, salille ei menty treenailemaan jotain sinnepäin, vaan sinne mentiin tietty tavoite silmissä kiiltäen ja sitä kohti määrätietoisesti edeten. Utin vuoden 2008 kisapreppivideot on tullut katseltua useampaan kertaan ja niiden ansiosta omakin tieni kisalavalle oli muutamaa kuoppaa tasaisempi.

Toinen minua valtavasti motivoineista henkilöistä on Layne Norton, joka on aina ollut hyvin samaistuttava. Layne Nortonin Inside The Life Of a Natural Pro -videoita katsellessani olen useamman kerran miettinyt, että joskus vielä minäkin…
Kolmas motivoiva ihminen on Gary Vaunerchuk, jota olen seurannut hyvin paljon. Siinä on motivoiva ihminen, joka menee vaikka läpi sen kuuluisan harmaan kiven.

Kiitos Jani haastattelusta, anna vielä lopuksi lukijoille (ja minulle) se tärkein vinkki treenaamiseen

Tähän on helppo vastata yhdellä sanalla: Pitkäjänteisyys

Janin Instagram-tililtä löytyy paljon treenivinkkejä ja motivaatiota, kannattaa laittaa seurantaan!
Sähköpostilla Janin saa kiinni osoitteesta jani@wellgo.fi