Nukutko liian vähän?
0
Kello lähestyy puoltayötä ja vasta aloitin kirjoittamaan tätä blogitekstiä. Tiedän jo ennalta, että yöunet tulevat jäämään kovin lyhyiksi – tänäkin yönä…
Meidän asukokonaisuudet House of Brandonista
Menen huomenna vasta iltavuoroon, mutta aamulla pidempään nukkuminen tulee silti jäämään haaveeksi. Sari menee aamulla aikaisin töihin ja Emilia herää takuuvarmasti ennen seitsemää. Se tarkoittaa sitä, että isin on myös herättävä, vaikka kuinka väsyttäisi. Usein aamulla kestääkin jonkin aikaa ennen kuin silmät pysyvät ihan oikeasti auki ja aivotoiminnan käynnistyminen taitaa kestää vielä kauemmin… Aamuvuoropäivinä herätys on vielä aikaisemmin, viime viikollakin löysin itseni useamman kerran aamulenkiltä koiran kanssa jo ennen kuutta, jotta ehdin seitsemäksi töihin…
Unen määrän merkitys
Helsingin sanomissa julkaistiin juuri artikkeli, jossa kerrottiin tuoreesta tutkimustuloksesta, jonka mukaan jo yksikin valvottu yö riittää sekoittamaan ihmisen aineenvaihduntaa. Vuorokausirytmin, vuorotyön ja lyhyeksi jäävien unien vaikutusta lihomiseen on tutkittu paljon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vuorotyö ja säännöllisen unirytmin häiriintyminen ovat yhteydessä ylipainoon ja kakkostyypin diabetekseen. Jatkuvalla univajeella on osoitettu olevan myös muita terveydelle haitallisia vaikutuksia. (Koko artikkeli on luettavissa TÄÄLLÄ)
Meidän asukokonaisuudet House of Brandonista
Paljonko on riittävästi unta?
Unen tarve taitaa olla hyvin yksilöllinen asia. Toinen tarvitsee enemmän ja toinen vähemmän unta. Itse olen huomannut selviäväni hyvin kuuden tunnin yöunella, vaikka mielelläni nukkuisinkin enemmän jos siihen olisi mahdollisuus. Tuo kuusi tuntia riittää pitämään minut kohtalaisen energisenä ja hoitamaan arjen askareet kunnialla, varsinkin jos edes silloin tällöin saa nukuttua hieman pidemmänkin yön. Tosin paidan alle kurkatessa (ja tutkimustuloksiin viitaten) vaikuttaa vahvasti siltä, että se kuusi tuntia ei aivan riitä pitämään vatsakumpua poissa…
Miksi sitten en nuku enempää?
Omista valinnoistahan siinä taitaa pohjimmiltaan olla kyse. Jos haluan näitä blogitekstejäni kirjoittaa, se on tehtävä illalla muiden mentyä jo nukkumaan. Muulloin siihen ei yksinkertaisesti ole aikaa. Tämä työskentelyaika kuitenkin sopii vinksallaan olevaan vuorokausirytmiini, sillä vaikka olisin yleisesti ottaen väsynyt, virkeimmilläni olen myöhään illalla. Minun olisi ihan turha mennä sänkyyn pyörimään illalla yhdeksän aikaan, unta en saisi kuitenkaan. Aamulla taas voisin helposti nukkua kymmeneen, jopa pidempään, jos se olisi mahdollista.
Pitkien yöunien lisäksi lyhyetkin päiväunet jää useimmiten pelkäksi haaveeksi. Ihan jo työpaikan säilyttämisen kannalta päiväunet on parempi unohtaa työpäivinä ja viikonloppuisin on usein niin paljon touhua ja tohinaa, ettei päiväunillekaan yksinkertaisesti ole aikaa.
Tällä hetkellä voin siis vain haaveilla pitkistä ja säännöllisistä yöunista – ja jos edellä mainittuun tutkimukseen on luottamista, timmistä vartalosta.