Meidän tuleva perheenjäsen
4
Me käytiin taas eilen tervehtimässä meidän tulevaa perheenjäsentä ja katsomassa kuinka paljon pennut ovat taas kasvaneet ja kehittyneet. Ikää pennuilla on nyt hieman yli kuukausi, vielä pitäisi reilut pari viikkoa jaksaa odotella ennen kuin meidän uusi perheenjäsen muuttaa kotiin…
Meidän tuleva perheenjäsen
Me ollaan käyty joka viikko katsomassa pentuja ja näissä muutamassa viikossa pienistä tuhisevista karvapalloista on kasvanut jo häntää heiluttavia touhuttajia. Vielä meno on aika huteraa, eikä kauaa jaksa touhuta kun pitää taas painaa nenä kainaloon ja nukkua tuhista jonkin aikaa. Ensi viikolla touhu on taas hiukan vilkkaampaa ja kun pikkuinen muuttaa kotiin, ollaan jo siinä vaiheessa ettei perässä meinaa pysyä 🙂
Me odotetaan kaikki uutta perheenjäsentä. Emilia odottaa malttamattomana uutta leikkikaveria, mutta samalla Emiliaa hiukan jännittää, osaako pitää omat lelunsa siten ettei pentu luule niitä omikseen ja järsi Pipsa Possulta päätä poikki… Itse odotan kaikkea sitä touhuamista, mitä aktiivinen koiranpentu tuo mukanaan ja kaiken uuden opettamista sekä pientä tuhisijaa syliini kerjäämään rapsutuksia. Sari odottaa pientä koiravauvaa ja sen hoitamista ja paijaamista sekä pissaläikkien siivoamista ja pienten hampaiden tekemien reikien parsimista meidän kaikkien vaatteista. Rico puolestaan taitaa odottaa kauhulla pientä yliaktiivista pentua pureskelemaan tassujaan ja roikkumaan partakarvoista…
Hankintoja ja valmistautumista
Pennulle pitäisi hankkia sitä sun tätä ja me ollaankin kierrelty eläintarvikeliikkeissä, mutta ei olla vielä hankittu oikeastaan mitään. Jotenkin se on hankalaa, vaihtoehtoja on niin paljon… Kumpi olisi parempi, keraaminen vai metallinen ruokakuppi, millaisessa pedissä pentu tykkäisi nukkua, millainen panta ja talutin pennulle kannattaisi hankkia ja onko niillä millään oikeasti kauhesati väliä?
Vielä pitäisi myös koti tehdä pentuvalmiiksi, eli laittaa parin vaatekaapin alle sokkelilistat paikalleen ja varmistaa ettei ylimääräisiä jatkojohtoja ole missään kerjäämässä järsimistä… Tässä myös juuri pohdiskeltiin, että pitäisikö matot kerätä pois ja viedä vaikka pesulaan odottamaan että pentu oppii sisäsiistiksi, vai viedä ne pesulaan vasta kun pentu on varmasti oppinut sisäsiistiksi… No vielä tässä on pari viikkoa aikaa pohdiskella ja tehdä hankintoja 🙂
P.S.
Mun ja Emilian Levis-paidat löytyy House of Brandonista 😉
Oi että, tuo pennunodotusaika on niin ihanaa! Neljän koiran kokemuksella mun suositus on, että keräätte matot pois nyt ja takas sit kun pentu on sisäsiisti. Ainakin Mustista ja Mirristä saatavat muovipohjaiset pissa-alustat on olleet meillä toimivia. Toki jos pentu tykkää repiä ja syödä alustojaan voi muovitettu olla huono juttu (ja staffin pentu jopa todennäköisesti tykkäis käyttää hampaitaan niihin ?).
Pedin ykkösominaisuus tässä vaiheessa on helppo pestävyys. Ja pannat jää nopeasti pieneksi, varmaan valjaat on hyvä valinta sitten isompana mutta siihen saakka pannat lienee kätevimmät.
Jos teillä ei jo ole niin suosittelen myös koira- (ja lapsi- ?) portin hankkimista. Olisi varmaan ihan kätevää, että Emilian huoneeseen pääsyn voisi eristää tarvittaessa koska kyllähän ne lelut kiinnostaa!
Nauttikaa odotusajan lopusta ja tietysti pentuajasta. Jään odottamaan lisäkuvia ja -postauksia!
Meidän pennun eka peti oli pahvilaatikko. Siihen viltti päälle ja kyllä tykkäsi nukkua. Ei tarvitse heti olla ostamassa petiä, koska pennun kasvaessa ei tule ajatelleeksikaan kuinka ison sitä ostaisi.
Meidän staffinpentu on jo kohta kolme vuotias. ? Mutta mieleltään vielä ihan pentu. Hyvä rotuvalinta.
Meillä ei oo koskaan otettu pentujen takia yhtään ainutta mattoa pois lattiasta. Näin ne matot on tuttu juttu koko ajan ja pissapaikat ihan erilaisia. Tiuhaan vaan ulos niin nopsasti oppii siistiksi. Ja kannattaa ottaa kellontarkkaan samat ruokailuajat ja peruslenkkiajat (pentua nyt joutuu niiden lisäksi kuskaamaan koko ajan ulos) niin sekin helpottaa asiaa.
Pannalla ja pitkällä kevyellä hihnalla pääsee hyvin alkuun. Ja meillä on staffi aika nuuka noista kupeista ja niiden puhtaudesta verrattuna noutajaan. ? Vedelle pitää olla keraaminen ja ruualle metallinen ja meillä on syöty aina korotetusta kupista. Perus pehmopeti ja jotain repimisleluja ja parhaita luita on Amin ruskeat pitkät puristeluut. Niistä ei tuu sellasta mössöä johon voi tukehtua.
Hauskaa pentuaikaa!! ??
Oi, onnea on oma staffi! Meillä on 3v ikäinen Seppo seuralaisena ja hän on uskomaton luonne. Ihmisrakas, seurallinen, ystävällinen ja todella aktiivinen. Sepon seikkailuja voi seurailla Instassa @seppothestaffy