Hae
Metallisydän

Me halutaan festareille!

Kesä lähestyy kovaa vauhtia, aurinko alkaa pilkistellä ja ilmat lämpenee. Samalla alkaa taas festarikenkiä kutittaa, ihan niin kuin kaikkina muinakin vuosina. Tänä vuonna ollaan kuitenkin jo toistamiseen jännän äärellä, päästäänkö tänä kesänä festareille ja nauttimaan livemusiikista?

Me halutaan festareille!

Viime keväänä koko Suomi oli suljettu. Koko ajan eli kuitenkin pieni toivo, josko kesällä tilanne olisi jo toisenlainen ja festarit saataisiin toteutettua normaaliin tapaan. Jotkin festarit toteutettiinkin, mutta esimerkiksi Karmarock, joka on itselleni se jokakesäinen vuoden kohokohta, jätettiin järjestämättä perinteisellä tavalla. Vaikka etäfestarit ihan hauskat olikin, ei ne missään määrin vetäneet vertoja aidolle asialle.

Vuoden 2020 Karmarock – etänä vaatekomerossa

Tänä vuonna toivo elää taas. Rokotteita jaetaan ja koronatartuntaluvut on laskussa. Osa festareista, erityisesti alkukesältä on taas peruttu, mutta loppukesän festareiden osalta on vielä toivoa. Iso kysymysmerkki kuitenkin on, uskaltavatko festareita järjestävät tahot aloittaa valmistelut, tapahtuman toteutuminen kun on kuitenkin vielä täysin epävarmaa.

Samalla kun kieriskelen omassa tuskassani livemusiikin ja festareiden vieroitusoireiden kourissa, en voi olla tuntematta tuskaa livetapahtumia järjestävien tahojen ja kaikkien niistä toimeentulonsa saavien ihmisten puolesta. Ei ne rokkitähdetkään kovin pitkään ole rokkitähtiä ilman keikkoja – ja mitä on maailma ilman rokkitähtiä?

Uskaltaako sinne lavan eteen edes tunkea?

Me käytiin viikonloppuna hiukan fiilistelemässä Porin Kirjurinluodon Lokkilavalla, sielläkin on vuosien varrella aika monta mahtavaa rokkikeikkaa nähty, ensimmäiset jo joskus 90-luvn alkupuolella. Useimmiten tunnelma on lavan edessä ollut aikalailla tiiviimpi. Nyt siinä lavan edustalla yksin fiilistellessä tuli väkisin pohtineeksi, miten tulevana kesänä uskaltaa siellä festareilla sitten olla, jos sellaisia järjestetään?

Tällä hetkellä ahdistus iskee, jos prismassa joku tulee kassajonossa liian lähelle ja tuttujen kanssa jutellessa ottaa vaistomaisesti parin metrin turvavälin. Osaako sitä enää palata ”vanhaan normaaliin”? Uskaltaako festareilla mennä lavan eteen tungokseen, vai pysytteleekö turvallisesti kauempana?

Vaikka alkukesän tapahtumia on peruttu ja siirretty syksymmälle, elää meillä vielä vahvana toivo livemusiikista tulevana kesänä. Me ollaan panostettu sinne loppukesään ja toivotan kovasti että yhteiskunnan tilanne sallii rokkikeikkojen ja festareiden järjestämisen. Meillä on liput ostettuna Apulannan suurkonserttiin elokuulle ja Karmarockia ei jätetä väliin mistään hinnasta jos se tänä vuonna järjestetään. Toivottavasti päästään fiilistelemään lavan eteen ihan oikean bändin soittaessa, ettei tarvitse kuvitella niin kuin nyt Lokkilavan edustalla…

Meidän ”mielikuvitusfestariasut”, eli Jarin Superdry paita ja Sarin Vilan paita ja farkkutakki on tilattu House of Brandonista, laita sinäkin festarivaatteet tilaukseen, ihan vaikka vaan varmuuden vuoksi!

Leikkimökki pystyyn kolmessa päivässä

Julkaisin tässä jokin aika sitten postauksen meidän leikkimökin ja kiipeilytelineen muuttamisesta uuden kodin pihaan. Kyseisessä postauksessa oli linkit postauksiin kiipeilytelineen rakentamisesta ja ne herättivätkin aika paljon kiinnostusta. Kyselyjä tuli myös leikkimökin rakentamiseen liittyen, joten tässäpä uudelleen julkaistuna postaus jonka aikoinaan kirjoitin aiheesta leikkimökki pystyyn kolmessa päivässä.

leikkimökki

Leikkimökki pystyyn kolmessa päivässä

Leikkimökin hankinta oli meillä suunnitelmissa jo aikaisin keväällä kun aloin käytettyjä leikkimökkejä netistä tutkailemaan. Aika nopeasti ajatus käytetystä kuitenkin lykättiin romukoppaan, sillä en todellakaan halunnut pystyynlahonnutta ”hyväkuntoista, vähän vaan maalia pintaan” -mökkiä tai mökkiä jossa on ”vähän pintahometta sisäseinissä” vaikka todellisuudessa seinät olivat vihreässä paksussa homeessa.

”Koska mikään muu vaihtoehto ei kelvannut, päätin rakentaa mökin itse.”

Seuraavaksi googlailin valmismökkejä. Joko ne olivat surkean pieniä ja muutenkin olemattomia, tai sitten maksoivat omaisuuden. Halusin Emilialle vankkarakenteisen ja riittävän ison mökin, jotta siinä mahtuu leikkimään kunnolla ja vaikka yöpymäänkin sitten vähän isompana jonkun kaverin kanssa. Koska sopivia vaihtoehtoja ei tuntunut löytyvän mistään ja tykkään pienimuotoisesta nikkaroimisesta, päätin rakentaa mökin itse (isän avulla).

Rakennusprojekti alkaa

Perjantaina aloitettiin isäni kanssa mökin rakentaminen ja suunnattiin ensimmäiseksi hakemaan puutavaraa ja muutama leca-harkko joiden päälle mökin runkoa lähdettiin rakentamaan. Suunnitelma oli selkeänä mielessä ja joiltakin osin hieman paperillakin, homma lähti siis liikkeelle vaivattomasti. Kokoa mökkiin halusin sopivasti niin, että sisään mahtuu kalusteita ja niiden ohella kunnolla leikkimäänkin. Mökin ulkomitoiksi määrittyi 2 x 2 metriä, johon vielä metrin verran terassia päälle.

Ensin hahmoteltiin mökin kehikko, sen jälkeen se nostettiin sivuun ja levitettiin aluskangas perustusten alle, eihän kukaan halua mökkinsä alta kasvavan heinää… Siitä se homma sitten lähti ja pikku hiljaa runko alkoi hahmottua.

Isän kanssa kumpikaan ei olla mitään erityisiä mökin rakentamisen ammattilaisia, mutta silti olin suhteellisen ylpeä ensimmäisen päivän saldosta. Päivästä puolet meni rakennusmateriaaleja hankkiessa ja silti meillä oli illalla mökin runko kasassa ja kattotuolit valmiina.

Toinen päivä alkoi seinien paneloinnilla

Lauantai-aamuna päästiin aloittamaan työt seinien paneloinnilla. Se sujui näppärästi toisen surautellessa paneeleja oikeaan mittaan ja toisen naulatessa niitä paikoilleen. Kivaa hommaa myös siinä mielessä, että näkyvää tulosta tuli kohtalaisen nopeaa tahtia, sivuseinät oli paneloitu käden käänteessä. Seuraavaksi nostettiin kattotuolit paikoilleen.

Rakennustarkastaja saapuu

Emilia kävi aina välillä hieman katselemassa missä vaiheessa työt edistyivät. Ilme kirkastui kerta kerralta enemän kun alkoi hahmottua, mikä isin ja papan rakennelmasta lopulta tulisi…

Kun seinät oli paneloitu ja ylimääräiset laudanpäät sahattu pois, alkoi rakennelma jo erehdyttävästi muistuttaa leikkimökkiä. Tosin pihassa käynyt ystäväni totesi meidän rakentavan pihaan yksiötä eikä mitään leikkimökkiä…

Ongelmat alkavat

Seuraavaksi alkoi raakapontin naputtelu katoksi ja samalla vastaan tuli ensimmäinen varsinainen ongelma. Toki jo tätä ennen oli pari kertaa lyöty vasaralla sormeen ja sahakin oli jo ehtinyt olla välillä hukassa. Nyt oli kuitenkin kyse vakavammasta ongelmasta…

Kattolautojen määrää laskettaessa oli jossakin tapahtunut jonkinasteinen virhe ja lautaa oli auttamattomasti liian vähän. Eihän se sinänsä sen kummempi ongelma ollut, kaupasta sitä sai lisää. Ajankohta teki lautojen loppumisesta ongelman, sillä oli lauantain alkuilta ja puutavarakauppa ehtinyt jo sulkea ovensa.

Osa katosta jäi siis ilman lautoja, me laitettiin vasarat naulaan ja lähdettiin saunaan. Sunnuntaina jatkettaisiin aamulla uudella innolla ja lisää lautaa haettaisiin heti kun puutavarakaupan ovet aukeaisivat…

Sunnuntai ja uudet kujeet

Koska lisää kattolautaa ei ollut yön aikana pihaan mistään ilmestynyt, aloitettiin aamulla työt lattian laudoittamisella. Mistään raakalaudasta ei tämän leikkimökin lattiaa tehty, vaan paksusta ja viimeistellystä, pontatusta lattialankusta. Tarkkaan mitattuna ja kolottuna se istui lattiaan erinomaisesti. Kyllä siinä kelpaisi Emilian mökkileikkejä leikkiä, ei notku jalan alla eikä tule tikkuja. Sopiva lakka vielä pintaan jossain myöhäisemmässä vaiheessa niin lopputulos on huippu.

Joko työmiehet olivat nopeita, tai sitten puutavarakaupan sunnuntai-aukioloajat olemattomat, mutta me ehdittiin tehdä myös mökin terassi valmiiksi ennen kuin lähdettiin hakemaan täydennystä kattolautoihin. Todellisuudessahan kyse oli ammattitaitoisesta avusta, jota terassin rakentamiseen saimme…

Vihdoin kello tuli sen verran, että puutavaraliikkeen portti aukesi ja me pääsimme hakemaan lisää raakaponttia kattoa varten. Sinä aikana rakennustarkastaja pääsi tekemään alustavaa tarkastusta myös mökin sisätiloihin…

Kun kattolaudat saatiin haettua, pääsi projekti etenemään myös suunniteltuja uria pitkin eteenpäin. Katto umpeen raakapontilla ja ylimääräiset (lautojen)päät poikki käsisirkelillä.

Ongelmat jatkuvat

Olisihan se pitänyt osata ennakoida… Jos kerran kattolautaa ei ollut tarpeeksi, ei tietenkään myöskään kattohuopaa ollut tarpeeksi. Sunnuntai-iltana jouduttiin siis lopettamaan taas homma kesken kattohuovan loppuessa toisen lappeen jälkeen.

Myönnetään että siinä saattoi pari rumaakin sanaa lipsahtaa kun tajusin että taas joudutaam jättämään homma yön ajaksi keskeneräiseksi ja vielä kesken työvaiheen. Mitään sateen uhkaa ei onneksi ollut, joten kastumisesta ei ollut huolta, mutta ärsytti se silti.

Maanantai-aamuna jatkettiin siis taas hankkimalla lisää rakennusmateriaalia. Kun uusi huopapaketti saatiin auki, ei nokka kauaa tuhissut kun katto oli valmiina.

Nyt leikkimökki on melkein vamis

Kolme kokonaista työpäivää siinä meni ja hiukan neljättä että saatiin leikkimökki muotoonsa. Nyt oli kuitenkin laitettava projekti hetkeksi tauolle ainakin meikäläisen kokonaisvaltaisen kolotuksen ja jumituksen vuoksi. Ei sitä ihan yhtäkkiä uskoisi, kuinka suuri projekti leikkimökin rakentaminen lopulta oikeasti on ja kuinka voimille se tottumattomalla ottaa. Nyt leikkimökki on kuitenkin jo leikittävässä kunnossa ja Emilialla hymy korvissa.

Paljon on vielä tekemistä ennen kuin leikkimökki on kokonaan valmis. Seuraavaksi pitäisi lattia lakata ja ulkokuori maalata, sitten laittaa nurkkalaudat ja karmilaudat, tehdä terassille aita ja vaikka mitä pientä nikkarointia. Sitä ehtii kuitenkin tehdä tässä vähän kerrallaan, kaikkien mökkileikkien ohessa 🙂

2021 EDIT

Tuosta eteenpäin tosiaan tein kaiteen terassille, asensin nurkkalaudat, maalasin ulkoseinät, paneloin myös sisäseinät, maalasin ne, asensin toiseen ikkunaan polykarbonaattilasin ja toiseen luukut kauppaleikkiä varten… Taisi siis kokonaisuudessaan mennä aika lailla enemmän kuin se kolme päivää, mutta nyt mökki on ihan täydellinen, vaikka itse sanonkin 🙂

(Tein muuten heti seuraavana kesänä uuden aidan tuon järkyttävän ruskean räyskän tilalle…)

P.S. Postaus leikkimökin siirtämisestä uuden kodin pihaan löytyy TÄÄLTÄ

Metallisydän sosiaalisessa mediassa

Metallisydän Facebookissa

Metallisydän Instagramissa