Eräs ihan tavallinen arkipäivä Prismassa. Lissu on lähtenyt ostamaan perheelleen ruokaa ja katselemaan lapselleen kenkiä, eikä sitä koskaan tiedä jos vastaan sattuu tulemaan jotain kivoja löytöjä pilkkahinnalla…

Facebook-kirppikset in real life

Kenkäosastolla

Ensin Lissu suuntaa kenkäosastolle. Siellä hyllyssä onkin aivan ihanat söpöt töppöset, joita Lissu alkaa ihailla…

Pirkko: Mulla on kyllä noihin AV…
Lissu: Ai, no mä jään sitten jonoon, joko sä oot laittanut YV:tä?
Pirkko: Oon joo, tottakai. Kysyin voisinko varata niitä pari päivää että kysyn pirpanalta tykkääkö se niistä.
Tauno tulee, nappaa kengät hyllystä ja lähtee kassalle.
Lissu ja Pirkko: Hei hiippari! Me olitiin kyllä jonossa!
Tauno: Nää oli myynnissä myös verkkokaupan puolella, mä olin siellä jonossa ennen teitä.
Lissu ja Pirkko: Säännöissä sanotaan että pitää mainita jos on myynnissä muualla!!! Missä on ylläpito!!
Tauno marssii kylmästi kassalle. Lissu päättää luovuttaa ja siirtyy ruokaostosten pariin.

Lihatiskillä

Lissu: Mä ottasin kolme tollasta broilerin rintaleikettä.
Myyjä: Ne on kyllä varattuna tolle herralle tuolla.
Lissu: Okei, no jos mä otan sitten silakoita. Onko ne tuoreita?
Pertti: Jono tuoreustietoon asti.
Myyjä: Kyllä niiden pitäs olla.
Lissu: No mä otan kilon.
Myyjä: Okei, laitan pakettiin. (riipsis raapsis) Tässä, olkaa hyvä.
Lissu: Eiku en mä otakaan, antaa mennä seuraavalle.
Myyjä: KUKA OLI JONOSSA SILAKOIHIN!?!

Leipähyllyllä

Lissu on juuri kurkottamassa kohti ruisleipäpakettia…
Aune: KV! Unto Saastamoinen
Lissu: Täh? Mikä KV?
Aune: No kaverivaraus. Unto, etkö sä etsiny tällasta?
Aune: Unto Saastamoinen
Unto: Juu hei mä löysin jo, en tarvi enää.
Aune: Vapautan siis.
Virve: MULLE!
Tuula: Jono
Paula: Jono
Lissu: Siis häh, mähän olin ostanmassa tätä…
Virve, Tuula ja Paula: Joo, mutta sä et laittanu AV:ta tai mullettanu.
Lissu: Aijaha. No mä otan sitten tän paahtoleivän.
Myyjä: Sori, ei tää paahtis ookkaan myynnissä, mun sisko ottaakin tän.

Kassalla

Kaikki: Jono, jono, jonojonojononononono!
Tauno: Hei mulla ei ookaan just nyt rahaa, voinko maksaa nää kengät ens viikon perjantaina kun tulee tili?
Virve: Siis oliks tää ruisleipää? Mä etin kaurarieskaa… Kai tän kaupan voi vielä purkaa?
Myyjä: SIIS KUKA NYT ON SEURAAVANA VUOROSSA NÄIHIN SILAKOIHIN?!?
Lissu: Mä ottasin tän suklaapatukan, voinko noutaa sen tuolta keskustan Alkon edestä huomenna työmatkalla?

Mä olen ennenkin valittanut talvista. Aiempina vuosina olen kitissyt lumesta, kylmyydestä ja kaikesta siitä ankeudesta mitä talvi tuo mukanaan. Olen aina ollut kesäihminen, nauttinut auringosta ja lämmöstä, jopa nurmikon leikkaaminen on mielestäni mukavaa puuhaa. Talven lumityöt taas on aiempina vuosina vituttaneet ankarasti, samoin pakkanen ja paleleminen. Tämä, kuten moni muukin asia on muuttunut parin viime vuoden aikana… Tämä on ollut ihan paska talvi.

Ihan paska talvi

Tänä vuonna odotin kuumeisesti että päästäisiin Emilian kanssa pulkkamäkeen, tekemään lumienkeleitä, rakentamaan lumiukkoja tai jopa tekemään niitä lumitöitä. No ei ole pahemmin tänä talvena pulkkaa tarvittu ja lumiukotkin on jääneet haaveeksi. Lomikolaa tai lapiotakaan ei ole tarvinnut varastosta esiin kaivaa.

Vaikka en mikään viherpiipertäjä olekaan ja ilmastunmuutos on lähinnä tuttu sana jostain Facebookin meemeistä ja norjalaisen pikkutytön puheista, niin onhan tämä nyt surullista että Suomessa, jossa kuitenkin talvi vie suhteettoman suuren siivun vuodesta, pitää lähteä lappiin jotta pääsee lumiukkoja rakentamaan.

Aika aina muokkaa muistikuvista ruusuisempia kuin ne oikeasti olivatkaan, mutta kyllä minä ainakin muistan elävästi, miten lapsena joka talvi peuhattiin lumihangessa ja rakenneltiin lumiukkoja, jopa lumilinnoja. Nyt olisin halunnut tarjota noita samoja puuhia Emilialle, mutta eihän tässä hitto vieköön tänä talvena muuta ole pystynyt tekemään kuin liukastelemaan jäisellä pihalla ja väistelemään vesilammikoita.

Nyt kun tammikuu alkaa olla lopuillaan, eikä lunta ole vielä näkynyt, ei sitä enää tarvitse tullakaan. Mä vedän kohta shortsit jalkaan ja alan odottaa kesää.

Jos et ole minun laillani luopunut toivosta, käy ihmeessä shoppailemassa House of Brandonista vaikka talvitakki pakkasten varalle niin kuin Sari teki. Ja suojaahan se takki lumen ja pakkasen ohella tuolta vittumaiselta tuuleltakin joka ulkona koko ajan puhaltaa…