16 viikkoa dieettiä takana…

Sarin dieettiä on takana nyt 16 viikkoa ja vihdoin se alkaa tuntua jossain, eikä ole pelkkää helppoa ruusuilla tanssimista. Vielä olisi vähän rutistettava, mutta ainakin välidieetin loppu häämöttää jo… Mutta annetaanpa Sarin itsensä kertoa lisää…

16 viikkoa dieettiä takana

Huh,huh! Nyt on tosiaan dieettiä takana 16 viikkoa. Ei se nyt tietenkään mikään superpitkä aika ole, mutta sen verran pitkä, että nyt on alkanut välillä hampurilaisten kuvat pyöriä silmissä ja on tehnyt mieli syödä herkkuja jonain päivinä ihan hulluna. Silkalla tahdon voimalla ja soveltamalla oon selvinnyt mieliteoista, vaikka on pakko myöntää, että hankalaa se on välillä ollut.

Haasteellisempaa dieettaamisesta on tehnyt myös se, etten ole koko aikana tiennyt päivää jolloin tämä välidieetti loppuu. Dieetti onkin tuntunut ikään kuin loputtomalta tarpomiselta suolla, jossa määränpää on kyllä tiedossa, mutta sitä ei näy… Nyt tuo päättymispäivä on vihdoin tiedossa ja siitä sai kyllä aikalailla lisäpotkua tähän dieetin loppumetreille. Kyllä mä tän rutistan vaikka väkisin!

40 g proteiinia, 54 g hiilihydraattia, 15 g rasvaa

Paino on nyt tippunut yhteensä 6,5kg ja vielä katsotaan pari viikkoa tippuuko se alemmas vai onko paino nyt alimmillaan tässä kohtaa ilman, että tehdään muutoksia ruokavalioon.

Jouluna sain tankata ja syödä vapaasti kaksi päivää. Täytyy sanoa, että se teki kyllä todella hyvää pääkopalle. Suklaa maistui ihan taivaalliselta! En kuitenkaan syönyt itseäni ihan ähkyyn vaan enemmänkin nautiskelin kaikesta hyvästä ruoasta.

Tässä viime aikoina on mieleen noussut jos jonkinlaisia ajatuksia kisaamiseen sekä ylipäätään tähän projektiin liittyen. Onko lihasmassani riittävä? Onko minusta tähän? Mitä sitten, jos kroppa ei toimikaan niin kuin suunnitellaan? Jaksanko? Riitänkö? Ja vaikka mitä. Ihanat valmentajani Ringa Ruisniemi ja Jani Sukeva ovat tsempanneet ja auttaneet noista tilanteista eteenpäin todella hienosti. Punaisena lankana kaikelle on kuitenkin palo ja halu tehdä tätä hommaa ja unelma nousta sinne kisalavalle parhaimmassa kunnossa ikinä. Kaiken kaikkiaan oon nauttinut tästä matkasta ja jokaisesta päivästä, niistä hankalimmistakin.

Progressio on säilynyt dieetistä huolimatta

On ollut mahtava huomata, että vaikka dieetillä ollaankin niin treeneissä progressio on pysynyt tasaisena ja olen saanut tasaisesti lisätä painomääriä. Ja kyllä se peilikuvakin alkaa näyttää päivä päivältä enemmän urheilijalta 😉 Aerobisia ei ole tarvinnut ottaa mukaan ohjelmaan sen kummemmin, hiukan työntelen kelkkaa toisen jalkatreenin päätteeksi, mutta muuta ei ole tarvittu, vielä… Katsotaan sitten kuinka paljon kisadieetillä tarvitaan niitä aerobisia treenejä…

Tämän kuun lopulla on valmentajien kanssa palaveri ja lyödään suunnitelmat lukkoon syksyä varten. Nyt alkoi kyllä hiukan jännittää, jotenkin se konkretisoitui kun vuosi vaihtui, syksyyn ei enää ole mikään hurjan pitkä aika, MÄ KISAAN TÄNÄ VUONNA!!

Aiemmat Sarin kisaprojektia koskevat postaukset löydät TÄÄLTÄ