Rakkaan ystävän muistolle

Melkein viisitoista vuotta kesti yhteinen matkamme, matka jonka en olisi suonut vielä päättyvän. Vielä olisi ollut niin paljon tehtävää, niin paljon nähtävää, niin paljon koettavaa.

Aina tukena ja turvana

Yhteinen matkamme alkoi työkavereina. Koko työurani ajan olet ollut työkaverini, välillä esimies, välillä työpari, mutta aina tukeni ja turvani. Pystyin aina turvautumaan apuusi ja neuvoihisi, oli kyse mistä tahansa. Hankalissakin tilanteissa tiesin sinun aina seisovan takanani, vankkana kuin kallio.
Teit aina työtäsi jämäkällä otteella, mutta täydellä sydämellä, välittäen.

Aina valmiina auttamaan ja kuuntelemaan

Hyvin nopeasti työkaveruus rakentui ystävyydeksi, sinusta tuli yksi rakkaimpia ystäviäni koko elämäni aikana. Olit aina valmis auttamaan ja kuuntelemaan, muistit aina kysyä mitä minulle kuuluu, olit siitä aidosti kiinnostunut. Sinuun pystyin turvautumaan myös elämäni vaikeimmissa tilanteissa.
Yhdessä kierrettiin Fitness Expot, Metallican keikat, jopa asuntomessut. Yhdessä tehtiin salilla ne raskaimmat kyykkytreenit ja kokeiltiin karmeimmat pussikeittodieetit. Ei ollut hullutusta johon et olisi mukaan lähtenyt. Kaiken kruunasi yhteinen, täysin hullu huumorimme, mopo lähti usein keulimaan ennen kuin huomattiinkaan.
Loit aina ympärillesi turvallisen, humoristisen tunnelman. Seurassasi oli hyvä olla.

Nyt poissa

Nyt olet poissa. Minun on lähes mahdotonta ymmärtää, että hartiasi eivät enää kannattele minua, että et enää laske kättäsi olalleni ja kysy mitä minulle kuuluu. Etten enää kuule töissä viheltelyäsi, en askeliasi käytävällä. Olet poissa, jäljellä on vain valtava, musertava ikävä.
Lepää Karppa rauhassa, tulet aina elämään muistoissani.