Tuttua surinaa kuuntelemassa

Tällä viikolla olin taas pitkästä aikaa kuuntelemassa tuttua rauhoittavaa surinaa samalla kun tatuointitaiteilija Tim Cichon piirteli uusia kuvioita iholleni.

Tuttua surinaa kuuntelemassa

Edellisestä kerrasta olikin vierähtänyt jo melko pitkään, lähestulkoon vuoden verran, mikä on minulle suhteellisen pitkä aika ilman uutta tatuointia.

Pari vuotta sitten Tim suunnitteli ja toteutti oikeaan sääreeni Maori-tyylisen tatuoinnin. Tällä kertaa aloitettiin samlta pohjalta suunnittelemaan vasempaan sääreen samanlaista, mutta kuitenkin erilaista tatuointia. Tällä ensimmäisellä kerralla tehtiin kuvan ääriviivat ja seuraavalla kerralla on värittämisen vuoro.

Sattuuko se?

Aina uuden tatuoinnin myötä tulee myös vastattua kysymyksiin siitä, sattuuko tatuoiminen. Totuus on, että eihän senyt miellyttävältä tunnu, mutta riippuu paljon paikasta (ja ihmisestä) kuinka paljon se sattuu. Itse olen pariin kertaan nukahtanut tatuointituoliin tatuointia tehdessä, joten ei se ainakaan joka paikkaan niin hirmuisesti satu.

Tällä kertaa voin kertoa, että jalkapöydän päälle tatuoiminen sattui ihan oikeasti, mutta kun siirryttiin tatuoimaan ylemmäs sääreen, ei se oikeastaan enää sattunut, vaikka ei se tietenkään mukavaltakaan tunnu. Hyvin kuitenkin juttu lensi, eikä hammasta tarvinnut purra kuin ihan alussa jalkapöydän kohdalla.

Ensi kerta ei ole sattumisen osalta ollenkaan niin paha, värittäminen sattuu aina vähemmän kuin rajojen tekeminen. Se seuraava kerta onkin sitten jo kuukauden päästä 🙂

Lisää Timin taidetta löytyy Timin Instagram-sivulta, käy kurkkaamassa!