Sarin tankkauspäivä!
Sarin välidieetti on sujunut hyvin. Niin hyvin, että reilu viikko sitten valmentajien kanssa pidetyssä palaverissa Sari palkittiin tankkauspäivällä. Vierestä seurasin miten Sarin silmissä alkoi pyöriä suklaapatukat, Omar-munkit ja sipsipussit. No mitenkäs sitten kävikään… Annetaan Sarin itse kertoa 🙂
Tankkauspäivä
Sari:
Joo reilu viikko sitten tosiaan pidettiin valmentajien kanssa palaveri ja kuntotsekkaus, joista Jari kirjoittikin jo TÄÄLLÄ. Palaverissa käytiin mennyttä välidieettiä läpi ja jouduin siinä sen hetkistä kuntoakin valmentajille Ringa Ruisniemelle ja Jani Sukevalle esittelemään. Ilmeisen hyvin oli dieetti sujunut, sillä palaverissa päädyttiin pitämään tankkauspäivä menossa olleen kahdeksannen dieettiviikon lopussa.
Hiilaritankkaus, ei mättöpäivä
Tankkauspäivä ei suinkaan tarkoittanut että saisi syödä mitä tahansa ja kuinka paljon tahansa. Kyseessä oli hiilaritankkaus, ei cheat-päivä, joten pelkkää herkuttelua ei ollut tiedossa. Tankkauspäivän ruokiin sain itse vaikuttaa ja esittää toiveita, valmentajat sitten laskivat niiden määrät. Olin varmaan kovin tylsä valmennettava, sillä mulla ei oikeastaan ollut mitään sellaista erikoista ruokaa mitä olisin halunnut syödä. Pitäydyin mieluummin samoissa ruuissa, mutta vain isommalla määrällä. Esimerkiksi perunaa sai lapata tankkauspäivänä suuhun ihan kaksin käsin…
Nyt, kun on pidemmän aikaa syönyt hyvin puhdasta ruokaa, mulla ainakin menee vatsa tosi helposti sekaisin jos vaihtaa ruuat täysin toisenlaisiin. Iltapalaan sisällytettiin toiveestani hieman irtokarkkia, mutta suklaata ei pussiin saanut valikoida, liikaa rasvaa kuulemma…
Tuntui kivalta saada itse suunnitella mitä söisi, mutta silti toisaalta mietin haluanko sittenkään tankata. Olo on ollut koko dieetin ajan hyvä ja energinen ja samalla paino on kuitenkin pudonnut tasaisesti, eli toisaalta ei tankkaukselle vielä tässä kohtaa ollut varsinaista tarvetta. Tankkaus suunniteltiinkin enemmän henkisiä voimavaroja ajatellen, sillä olihan tässä viime aikoina ollut henkisesti rankkoja aikoja takana hyvän ystävän menehtymisen myötä.
Kyllä mä loppu peleissä nautin tankkauspäivästä täysin rinnoin. Se mikä teki tankkaamisesta tosi mageeta, oli juurikin se, että tankkauspäivä oli hiilaritankkaus. Olo oli koko päivän hyvä, ei yhtään ähky, vaikka hiilaria oli normaaliin päivään verrattuna noin 200 grammaa enemmän. Illalla peilikuvaa katsoessa, huomasi lihasten täyttyneen ja olo oli muutenkin hyvä. Tankkauspäivä täytti tehtävänsä täydellisesti, vaikka sitä suklaata ehkä hiukan jäikin kaipaamaan…
Jari:
On se julmaa, ensin toinen kärvistelee dieetillä kaksi kuukautta ja sitten kun se tankkauspäivä koittaa, pitää edelleen laskea jokainen suuhun laitettava kalori. Tosin taisi Sari kyllä nauttia tuosta hiilaritankkauksesta aika lailla. Tietynlainen euforia paistoi Sarin silmistä jo siinä vaiheessa kun se veteli lounaalla reilut puoli kiloa perunaa ja illalla taisi proteiinivanukas viedä kielen mennessään… Kovaa hommaa sanon minä kun saan tämän korvapuustin syötyä…