Paluu Kauniisiin Kuviin
0
Tiedättekö kun joskus tuntuu siltä että löytäisi jotain kauan kadoksissa ollutta, joka ei kuitenkaan ole koskaan hukassa ollutkaan? No en tiedä minäkään, mutta juuri siltä tuntui tässä jokin aika sitten, kun laitoin Maj Karman uuden 101 tapaa olla vapaa -levyn soittimeen ja tempauduin takaisin nuoruuteen.
Karmarock 2004
Maj Karman musiikki on ollut oleellinen osa elämäni soundtrackia jo yli 20 vuoden ajan. Minulle tärkeimpiä ovat aina olleet säröiset ja rosoiset levyt ajalta, jolloin bändin nimi oli vielä Maj Karman Kauniit Kuvat. Silloin särökitara pauhasi ja mikkiin huudettiin sydänverellä. Sittemmin bändin soundi hieman siloittui ja rosoisuus jäi enemmänkin taustalle. Siellä se edelleen oli ja vilkahteli kuuluville aika-ajoin, erityisesti keikoilla, mutta hieman vähemmän kuin ennen.
Karmarock 2013
101 tapaa olla vapaa
Tällä kertaa jo 101 tapaa olla vapaa levyn ensimmäisestä biisistä lähtien tuntui, että jotain on löytynyt, jokin on taas palannut paikalleen. Viimeistään levyn kuudes raita Ei paholaisii oo iski kuin leka päähän ja toinen isku tuli heti perään Johnny Deppin näköiseltä naiselta.
En ole musakriitikko, en entinen katkeroitunut muusikko tai edes kaikentietävä radiojuontaja. En siis osaa käyttää hienoja kielikuvia tai sen tarkemmin selittää, mikä 101 tapaa olla vapaa levyssä vei minut takaisin nuoruuteen, mutta maatessani lattialla silmät kiinni ja musiikin vyöryessäni päälleni, koin taas pitkästä aikaa samaa rauhoittavaa aggressiivisuutta kuin vuosia sitten kuunnellessani vastaavalla tavalla esimerkiksi Rautaneitoa tai Metallisydäntä.
Karmarock 2008
Maj Karma on taas löytänyt kadoksissa olleet Kauniit Kuvat, hitto että tämä levy toimii!
Mä en rakasta sua enää
oon sinuun hulluna
Hylätyssä junanvaunussa
sä panet hameesi palamaan
ja se palaa ja palaa ja palaa vaan