Sari 7 weeks out! – ”Aivoissa liikkuu, ei mitään”

Viikot vähenee ja Sarin kunto etenee. Samalla myös ruokamäärät pienenee ja treenimäärät kasvaa. Mutta missä mennään kun kisoihin on aikaa jotakuinkin seitsemän viikkoa?

Sari:

Lomat on lusittu ja arki on alkanut. Ennen töihin paluuta minua hieman jännitti, miten pystyn yhdistämään työt, treenit, dieetin sekä perhe-elämän. Toki olen ollut dieetillä jo kuukausia, mutta nyt dieetti on viimein alkanut tuntua todelliselta. Nälkä on ollut välillä todella kova ja hermot kireällä. Loppujen lopuksi (ainakin tähän asti) on homma sujunut oikein mukavasti. Isoin tekijä sille, että asiat tuntuvat sujuvan, on varmasti mun kova motivaatio tähän hommaan (ja toki aviomiehen vankkumaton tuki ja kannustus, t: Jari). Olen päättänyt tehdä tämän täysillä ja olla paras versio itsestäni sitten kisalavalla lokakuussa.

Kovaa työtä tämä toki vaatii ja nyt olen huomannut, että pään kanssa saa tehdä enemmän töitä kokoajan ja välillä on hermot hiukan kireällä (Ai niinkö? Mä en ole kyllä huomannut… t: Jari). Kaloreita on nyt vähennetty pari kertaa ja tänään tulee jälleen tiputus. Kokonaiskalorit minulla pyörii tällä hetkellä siellä 1500kcal paikkeilla. Olo on välillä todella höntti, kun tuntuu ettei aivot pelaa ja unohtelen asioita. Valmentajat Ringa Ruisniemi ja Jani Sukeva on tsempanneet hienosti ja sanoneet sen kuuluvan tähän hommaan. Ilmeisesti mitä lähemmäs kisoja mennään voi päässä soida Kummelin biisin sanat ” aivoissa liikkuu, ei mitään!” (Jonnet ei tajuu, t: Jari).

Peilikuva muuttuu päivä päivältä ja kunto sen kuin kiristyy. Minulla on nyt ollut tankkauksia joka viikko ja ne on kyllä tehneet ajatuksillekin hyvää, kun on saanut syödä korvapuustia ja vähän karkkia (Sari syö tankkauspäivänä kaksi korvapuustia ja pussissa on niitä 7 kpl. Olen urheasti uhrautunut syömään aina kaikki loput, t: Jari) Treenit on sujuneet hyvin ja huomaan syttyväni aina treeniin tosi hyvin.  Muutama viikko sitten treeneihin lisättiin yksi intervallitreeni/vko. Sen teen mäkivetoina ajatuksella 8 vetoa, joissa juostaan 10s täysillä ja kävellään 40s. Nuo intervallit on tehneet hyvää vanhalle juoksijasielulle 😉

Posetreenejä ollaan tehty ahkerasti ja kyllä ne asennot sieltä jo alkaa hahmottumaan. Ei ne helppoja ole, mutta uskon että olen niissä kehittyvä yksilö. Taso tulee olemaan kisoissa kova ja kaikki pienetkin nyanssit tulee olemaan merkityksellisiä.

Se, mikä on yllättänyt tässä kisadieetissä, on se ettei tässäkään kohdassa tarvitse vetää seitsemää aamu-aerobista viikossa. Olin ajatellut, että nämä viimeiset viikot on ihan silkkaa rääkkiä. Sitä nämä ei todellakaan ole olleet. Ihan varmasti vielä tulee eteen huonoja päiviä jolloin koko homma suoraan sanoen vituttaa, onhan niitä jo muutamia ollutkin. Uskon silti paljon siihen, että kun osaa nauttia tekemisestä, antaa kaikkensa ja täyttää itsensä positiivisilla ajatuksilla pääsee jo pitkälle.