Hae
Metallisydän

Surullisen hupaisia pohdintoja Koronan keskeltä

Mun korona-eristys on nyt jatkunut viikon verran. Elämä on yhtä Päiväni Murmelina -elokuvaa päivästä toiseen. Pääkoppa alkaa pehmetä ja se on hyvin nähtävissä myös näistä surullisen hupaisista pohdinnoista, joita olen itsekseni käynyt täällä eristyksissä koronan keskellä ja jakanut some-kanaviini eilisen päivän aikana…

Surullisen hupaisia pohdintoja koronan keskeltä

Koronapohdinta vol. 1:

Me ollaan vietetty joulu eristyksessä. Me vietetään myös uusi vuosi eristyksessä. Uuden vuoden jälkeen voin sanoa olevani jo toista vuotta yhteen menoon eristyksessä.

Koronapohdinta vol.2:

Tällä hetkellä kuntosalit on suljettu ja baarit on auki. Ajatelkaa jos kaikilla kuntosaleilla olisi anniskeluoikeudet. Voisi treenata, kunhan vaan joisi kaljaa samalla.

(Tein itse myös havainnollistavan kuvan)

Koronapohdinta vol.3:

Voinko järjestää uudenvuodenbileet muille eristyksissä oleville koronapositiivisille?

Eihän eristyksessä olevat koronapositiiviset voi toisiaan tartuttaa?

”Koronapassina” jota ilman ei bileisiin pääse, toimisi alle 10 vrk vanha positiivinen testitulos ja eristyspäätös.

Olisi ne muuten villit bileet. Maattaisiin vierekkäin sohvilla ja yskittäisiin vuorotellen. Välillä joku kävisi niistämässä ja joku toinen nukahtaisi. Yhdessä voivoteltaisiin paskaa oloa kuorossa…

Tällaisilla pohdinnoilla koronaeristyksen toiselle viikolle!

 

Pohdinnat jatkuvat Metallisydämen Instagramissa – tai sitten eivät. Riippuu päivän tunnelmista.

Postaus meidän korona-joulusta löytyy TÄÄLTÄ ja postaus siitä, miltä korona tuntuu ja millaisia oireita meillä on, löytyy TÄÄLTÄ

 

 

Miltä korona tuntuu? Millaisia oireita meillä on?

Meillä on Sarin kanssa molemmilla laboratoriotestillä vahvistettu korona-tartunta. Kirjoitin edellisessä postauksessa meidän joulusta eristyksessä ja lupasin kirjoittaa vielä erikseen meidän oireista, siitä miltä korona oikein tuntuu ja muista meiltä kysytyistä asioista. Tässä siis postaus, jota en olisi koskaan halunnut kirjoittaa: Miltä korona tuntuu?

Miltä korona tuntuu

Ihan alkuun haluan tuoda esiin, että tämä postaus ja siinä esittämäni tuntemukset ja mielipiteet perustuvat täysin omiini ja Sarin kokemuksiin, ne eivät ole yleispäteviä totuuksia ja jokaisella koronan oireet ovat yksilölliset.

Heti perään haluan kumota ainakin meidän osalta ajatuksen siitä, että kyseessä on pelkkä flunssa. Ei ole. Ei vaikka tässä ei (ainakaan tähän mennessä) sairaalahoitoa ole tarvittukaan. Tavallinen flunssa on tavallinen flunssa. Sekin saattaa olla hyvinkin epämukava (miesflunssasta puhumattakaan), mutta ainakin meillä korona on ollut ihan jotain muuta kuin tavallinen flunssa.

Tämän sanottuani jatkan heti, että muutama vuosi sitten sairastamamme influenssa oli huomattavasti pahempi kokemus kuin korona, samoin jokusen vuoden takainen noro-virus. Tai ainakin tähän mennessä, vielähän emme voi tietää mitä saattaa koronan suhteen vielä olla edessä tai onko koronalla esimerkiksi joitakin pitkäaikaisvaikutuksia.

Millaisilla oireilla korona alkoi?

Sarin oireet alkoivat muutamaa päivää omiani ennen ja Sarin korona-testi oli myös positiivinen ennen omaa positiivista testitulostani. Sari on siis koronan sairastamisessa niin sanotusti muutaman päivän minua edellä. Meillä molemmilla ensimmäiset koronan oireet olivat ihan tavalliset yskä ja nuha. Itseasiassa emme kumpikaan olisi osanneet ensioireista arvata kyseessä olevan korona, jos ei olisi kuultu mahdollisuudesta altistua koronatartunnalle pari päivää aiemmin. Onneksi kuitenkin suhtauduimme heti ensioireisiin vakavasti ja jättäydyimme jouluksi kotiin omaehtoiseen karanteeniin, mikä sitten muuttui Sarin positiivisen testituloksen myötä eristykseksi. Sillä todennäköisesti vältettiin koronan tarttuminen jouluna kaikkiin läheisiimme. (Fiiliksiä meidän korona-joulusta voit lukea TÄÄLTÄ)

Miten oireet etenivät?

Ensioireista eteenpäin meillä oireet ovat olleet tietyssä määrin erilaisia. Sarille nousi alkuvaiheessa korkeahko kuume ja iski ihan armoton päänsärky, johon särkylääkkeillä ei juurikaan tuntunut olevan vaikutusta. Seuraavina tuli lihassärky ja totaalinen väsymys. Väsymys oli jopa niin rajua, että Sari saattoi lähes kesken lauseen nukahtaa sohvalle syvään uneen. Näitä ”väsymyskohtauksia” tuli useampia päivässä. Muutaman päivän jälkeen Sari menetti myös makuaistinsa ja voi ajoittain todella pahoin (ei liity tässä tapauksessa liialliseen jouluherkkujen syömiseen).

Itselläni kaikki alkoi yskällä. Ensimmäinen isompi – ja tietyllä tavoin kaikkein pelottavin oire oli hengenahdistus. Seuraavana aamuna oireiden alkamisesta heräsin siihen, etten saanut kunnolla hengitettyä ja pitkälle aamupäivään jouduin ihan oikeasti keskittymään hengitämiseen, tuntui koko ajan etten saa riittävästi happea. Tuo oire helpotti kuitenkin vielä saman päivän aikana. Edelleen esimerkiksi portaiden kiipeäminen saa hengästymään, mutta sohvalla maatessa ei onneksi enää tarvitse huohottaa. Päänsärky on minullakin ollut välillä melkoista, mutta omalla kohdallani särkylääkkeistä on siihen ollut apua. Yskä ja nuha ovat myös olleet mukana jo useamman päivän. Makuaisti minulta ei ole vielä mennyt ja pahoinvoinniltakin olen toistaiseksi välttynyt. Väsymyskään ei ole ollut yhtä äkillistä/ylivoimaista kuin Sarilla, mutta voimattomuus ja väsymys on silti jatkuvasti läsnä.

Molemmilla vointi menee tietyllä tavoin aalloissa, välillä on parempi olo ja välillä taas olo on hyvinkin heikko ja voimaton. Ainakin tällä hetkellä tuntuu, että tästä kyllä selvitään, mutta suoraan voi sanoa, että ei tätä kyllä kumpikaan uudelleen halua kokea, vaikka ilmeisen lievillä oireilla toistaiseksi ollaankin selvitty.

Rokotteet

Loppuun on vielä hyvä kertoa meidän molempien saaneen kaksi koronarokotetta. Sitä on täysin mahdotonta tietää, millaista vaikutusta rokotteilla on oireisiin tai niiden voimakkuuteen.

 

P.S.

Tämä s**tanan eristyksissä oleminen on ihan uskomattoman p*rseestä!