Me fitness-jengi, eli fitness- ja keholajeissa kilpailevat, niitä harrastavat, fitness-laiffia elävät tai treenaamiseen ja terveelliseen ruokaan muuten vaan enemmän tai vähemmän hurahtaneet pidämme omaa elintapaamme ihan normaalina ja luonnollisena. Ulkopuolisen silmin se on kuitenkin jotain ihan muuta. Otetaanpa askel taakse ja katsotaan tätä touhua hieman tuolta tavallisen tallaajan kuvakulmasta…

Treenaaminen
Fitness-jengi nauttii salitreenistä, naama punaisena tangon alla puhkimisesta, valtavien rautamäärien nostelemisesta, oman (tai jonkun muun) pullistelevan hauiksen tai pakaran tarkkailemisesta peilin kautta ja aerobisen hinkkaamisesta hikiveden valuessa pitkin kasvoja. Tavallisen tallaajan näkökulmasta salitreeni, josta me niin nautimme, on aivan hullua puuhaa puhumattakaan siihen käytetystä ajasta. Harrastajalle 8-10 tuntia viikossa on ihan normaali treenimäärä kun taas kilpailijalle ei välttämättä riitä 20 tuntia viikossa salitreeniin, aerobiseen harjoitteluun, poseerausten harjoitteluun ja kehonhuoltoon. Se on valtava panostus, jota tavallinen tallaajamme, pari kertaa viikossa uimassa tai kävelylenkillä käyvä perheenisä tai -äiti ei voi ymmärtää.

Syöminen
Fitness-jengi ahtaa osan vuodesta itseensä valtavia ruokamääriä. Riisiä saattaa mennä kilo päivässä ja kanaa saman verran. Kun kylkeen heitetään vielä kennollinen kananmunanvalkuaisia ja pussillinen kaurahiutaleita, alkaa ruuan määrä olla jotain aivan käsittämätöntä, tavallisen tallaajamme perhe söisi sitä ruokamäärää viikon.

Toisen osan vuodesta erityisesti se kilpaileva osa fitness-jengistä (sekä kaikki kesäkunnontavoittelijat) ovat dieetillä, mikä tarkoittaa että syödään todella vähän ja sekin vähä aivan käsitämättömiä ruoka-aineita, kuten parsakaalia, jota yksikään tavallinen tallaaja ei suostu suuhunsa laittamaan.

Lisäravinteet
Ruokiensa lisäksi fitness-jengi käyttää monenlaisia lisäravinteita, joiden nimistä tavallinen tallaaja ei ymmärrä yhtään mitään. On hydrolisoitua heraisolaattia, citrulliinimalaattia, kreatiinimonohydraattia ja vaikka mitä superblastmutant3xtr3m3boombox:eja. Ei ihme, että osa tavallisista tallaajista pelkää jokaisen treenaajan sheikkerissä lymyilevän mitä lie mörköjä. Tavalliselle tallaajalle onkin kahvipöydässä aivan turha selittää että ne sheikkerin sisältämät proteiinit ja hiilihydraatit on ihan samoja mitä saadaan normaalista ruuasta…

Ja viimeisenä se itse kisaaminen
Fitness-jengille vuodessa on kaksi kohokohtaa. Ensimmäinen niistä, kevään kisaviikonloppu oli juuri viikko sitten ja toinen kohokohta, Fitness Expo järjestetään syksyllä. Noina kahtena viikonloppuna kilpaileva osa fitness-jengistä kiipeää lähes alasti lavalle esittelemään nälkiintyneen näköistä maalattua ja öljyttyä vartaloaan ja pullistelemaan luonnottoman näköisiä lihaksiaan loppuosalle fitness-jengistä, joka hurraa katsomossa kolme hupparia päällekäin päällään näyttääkseen isommalta kuin onkaan. Siinä joukossa olisi tavallinen tallaajamme ihmeissään – ihan syystä.

Itseasiassa nyt kun tuota koko fitness-touhua ajattelee hiukan tarkemmin, niin onhan se nyt ihan saatanan hullua hommaa. Mutta jotain hienoa siinä silti vaan on.

Meidän perhe kasvoi viime syksynä yhdellä jäsenellä kun pieni ja söpö staffipentu Rocky muutti taloon. Nyt kun yhteiseloa on takana reilut puoli vuotta, on Rocky todella lunastanut paikkansa rakkaana perheenjäsenenä. Mutta annan taas puheenvuoron Rockylle itselleen, koska niin se on hauskempaa…

Rocky – täystuho

Moikka, mä oon Rocky ja olen ihana. En oikein ymmärrä mitä toi isi tossa tolla yliaktiivisella ja täystuholla tarkoittaa…

Mä rakastan touhuta ja touhuttaa, mennä ja tutkia paikkoja. Niin ja mä tykkään maistella vähän kaikkea, en niinkään pureskella mutta nuoleskella. No okei, kyllä mä joskus jotain pureskelenkin, ainakin yksin kotona ollessani, mutta vaan koska mulla on niin tylsää.

Päivisin kun mä oon yksin kotona, mä oon meidän kodinhoitohuoneessa, äiti sanoo että ihan vaan sen takia ettei musta tarvis tehdä rukkasia jos erehdyn maistelemaan sohvia. Ne on jotenkin ilmeisesti tolle äitille kauheen tärkeitä… No siellä kodinhoitohuoneessa tulee joskus aika vähän pitkäks. Mä oonkin siellä hiukan syöny lattialistoja ja oon mä pari reikää seiniinkin tehny kun ei oo ollu muuta tekemistä. Yks kerta mä sain vetästyä päivällä pöydältä tavaroita lattialle ja sillon mulla oli kivaa. Äitillä ei ollu kivaa kun se tuli kotiin, ilmeisesti ne oli ollu jotain tärkeitä juttuja, joku vanha vauvakirja ja joku tärkeä taulu ja muuta sellasta… Ei ilmeisesti kuitenkaan niin tärkeitä kun ne sohvat kun musta ei tehty niitä rukkasia, mitä se sitten tarkottaakin…

Mä osaan muuten jo hypätä koiraportin ylikin. Sen isi huomas yks päivä kun tuli kotiin kun mä olin tullu portin yli ja leikkiny yhdellä sohvatyynyllä niin paljon että siitä tuli ihan tyhjä… Isi alko niin ilosena keräämään niitä täytteitä että se unohti ottaa niistä kuvan, vitsi mikä amatööri!

Rocky – yliaktiivinen

Mä tykkään ihan hulluna ulkoilusta ja varsinkin sillon kun me mennään meidän lähimetsään missä mä saan olla vapaana. Siellä on niin kiva juosta ja touhuta ja leikkiä kepeillä. Mulle ei muuten mitkään ihan pienet kepit kelpaa…

Me käydään pentukoulussa joka lauantai. Se on tosi kivaa ja mä oon niissä jutuissa tosi hyvä. Mä tottelen ja teen just niinkuin pitääkin, oon paikalla, seuraan, tuun vierelle ja vaikka mitä. Mä osaan ne tosi hyvin ja teen niitä aina sillon kun ollaan siellä pentukoulussa. Mä en oikein ymmärrä miks mun pitäs tehdä niitä juttuja muuallakin…

Mä haluan olla ihan kaikessa mukana. Jos joku avaa jonkun oven, mä työnnän välittömästi kuononi sinne. Oli kyse sitten Emilian huoneen ovesta, vessan ovesta tai keittiön kaapin ovesta. Sama juttu jos joku alkaa tehdä jotain, ihan mitä vaan niin mä oon niin messissä!

Rocky – aivan ihana

Mä rakastan tota mun perhettä ihan mielettömästi ja mä myös näytän sen. Isi ei ehdi edes istua sohvalle ennen kuin mä oon sen sylissä, äitin pyynnöstä mä teen ihan mitä tahansa, poikien kanssa mä rakastan leikkiä ja Emilia saa tehdä mulle ihan mitä vaan. Ja tykkään mä vieraistakin, itseasiassa niin paljon että aika usein multa pääsee pikkunen ilopissa vieraiden sukille kun mä tervehdin niitä…