(Sisältää mainoslinkin) Tässä yhtenä päivänä käytyäni Prismassa ruokakaupassa, lastasin ostoskasseja autoon ja ihailin viereisessä ruudussa ollutta upeaa uudehkoa Audi-maasturia, sen nahkapenkkejä ja kiiltäviä erikoisvanteita. Omaan autooni istuessani mietin, miten epäreilua elämä onkaan, minulla ei koskaan tule olemaan varaa tuollaiseen autoon…

Elämän epäreiluus

No siinä kotiin ajellessa sukelsin hiukan syvemmälle tuohon pinnalliseen ajatukseeni. Onhan minullakin auto ja hyvä auto onkin, vaikka ei Audi-maasturi olekaan. On myös niitä ihmisiä, jotka raahaavat ostoskassejaan päivittäin linja-autossa tai pyöränsarvessa kotiin. He varmasti haaveilevat edes jonkinlaisesta autosta, joka helpottaisi elämää huomattavasti.

Seuraavaksi ajatus jatkui niihin perheisiin, joissa ei kaupassakäynti ole ihan itsestäänselvyys. Meillä Suomessakin on valtavasti perheitä, joissa ei aina ole rahaa ruokaan. Siinä on autot aika kaukaisia haaveita kun vatsa kurnii ja jääkaappi on ihan yhtä tyhjä kuin lompakko. Siinä se elämän epäreiluus vasta esiin nouseekin toisten syödessä samaan aikaan gourmet-aterioita hienoissa ravintoloissa.

On lottovoitto syntyä Suomeen

Kun olin lapsi, kuulin usein sanonnan ”On lottovoitto syntyä Suomeen”. Usein se lausuttiin ivallisesti viitaten johonkin autoveroon tai muuhun ikävään asiaan, jota ei ihan joka maassa ole. Olisihan se nyt mukavampi syntyä vaikkapa Ruotsiin tai Saksaan missä autoverotus on paljon kevyempää.

Kun ottaa huomioon, että valtava määrä lapsia syntyy vuosittain nälänhädän keskelle, ei Suomen autoverotus enää tunnukaan ihan niin pahalta ja Suomeen syntyminen alkaakin taas tuntua aika lottovoitolta. Kyse on monesti katsantakannasta, ihan niinkuin omassa Audi-kateudessani.

Kun mikään ei riitä

Meissä ihmisissä on sellainen jännä piirre, että mikään ei oikein tunnu riittävän, aina haaveillaan jostain sellaisesta mitä meillä ei ole. Sitä kuvaa hyvin tuo haaveiluni Audista, vaikka oikeasti tykkään todella paljon meidän Fordista.

Monesti sitä haaveilee esimerkiksi palkankorotuksesta, voi kunpa saisi 500 euroa kuussa enemmän palkkaa, mihin kaikkeen rahat silloin riittäisivätkään… No voin kertoa, että jos yhtäkkiä saisikin tuon haaveilemansa 500 euron palkankorotuksen, ei menisi montaa vuotta kun sama haave ostaisi taas päätään, voi kunpa saisi 500 euroa kuussa enemmän palkkaa…

Miksi me ei voitaisi olla tyytyväisiä siihen mitä meillä on? Tuosta Audi-kateudestani pääsin ajatuskuluissani lopulta siihen, että minulla on oikeasti asiat todella hyvin. En minä tarvitse Audia ollakseni onnellinen.

P.S.

Jos kadehditte minulla kuvissa olevaa Makian Fishtail Parka takkia, sellainen löytyy TÄÄLTÄ

Alkaa pikkuhiljaa tunkea tuo black friday / black weekend / black week / black vitunmikälie korvista ulos… Joka tuutti täynnä mitä erilaisempia tarjouksia. On kahta kolmen hinnalla, on erilaisia prosenttialennuksia -30% -50% jopa -70% ja tällä kertaa muuallakin kuin huonekaluliikkeissä. Ja onhan se hienoa että tavaraa saa halvalla, mutta mulle alkaa hiljalleen riittää tuo joka tuutista tarjousten tunkeminen. Ei pysty avaamaan telkkaria sen kummemmin kuin radiotakaan ilman että paukahtaa Black friday vasten naamaa. Ja sama juttu netin kanssa, joka sivustolla tunkee tarjousta toisensa perään.
Jo riittää!
Aikaisempina vuosina olen ollut ihan innoissani Black fridaysta ja odottanut innolla julkaistavia tarjouksia. Kiva on ollut tilata vaikkapa proteiinijauhoja alehintaan tai jokunen edullinen Blu-Ray leffa. Tänäkin vuonna ajattelin tarjouksia seurata ja hankintojakin tehdä jos sopivia tarjouksia kohdalle osuisi, mutta…

Jumalauta tätä tuputtamista ja buustaamista. Koko homma on mennyt ihan järjettömäksi. Yhden perjantaipäivän sijaan vietetään joissakin firmoissa pahimmillaan kahden viikon Black-aikakautta. Minulla ainakin meni jo monta päivää sitten maku koko hommaan ja ihan vaan vittuillakseni aion ostaa tänään jotain normaalihintaista.
Ei mainoslinkkejä
Aiempina vuosina olen myös kerännyt blogiin mielestäni parhaita tarjouksia myös lukijoiden hyödynnettäväksi. Tänä vuonna en jaa yhtä ainoata mainoslinkkiä, kyllä te niihin tarjouksiin törmäätte jos haluatte – ja vaikka ette haluaisikaan.

Mukavaa ihan tavallista perjantaita / viikonloppua / viikkoa / loppuelämää!